Taffel Hot Rod

Maustettu, Peruna, Snacksit

Taffel-lastensynttäriklassikoiden trilogian täydentävät tietenkin Snack Friesin ja Raffeleiden jälkeen Hot Rodit. Vekkuli sormusmainen muoto herättää lämpimiä muistoja kilpailuista, joissa kaverien kesken taisteltiin siitä, kuka saa pujotettua eniten Hot Rodeja yhden käden sormiin.

Maun puolesta muistikuvat ovat sen sijaan hataria. En ole ostanut Hot Rodeja varmasti yli kymmeneen vuoteen, enkä nytkään välttämättä olisi tullut ostaneeksi, ellei trilogian käsittely sitä vaatisi.

Rakenne: Hot Rodit eivät juuri vastusta hammasta, ja katoavatkin ensirapeuden jälkeen nopeasti tussahtaen suuhun. Pinnalla on keskipaksu kerros oranssinpunaista maustejauhetta. Hauskuudestaan huolimatta sormusmuoto on varmasti maailman huonoin dipattava, ellei tykkää sotkea sormiaan ja etumustaan perinpohjaisesti. Syömäpuikkojen kanssa homma voisi toimia, mutta valitettavasti sellaisia ei ole käsillä.

Taffelin tuotantolinjalla on selvästi jossain kohtaa viime Hot Rod -ostokerran jälkeen tapahtunut muutoksia. Eivätkö Hot Rodit olleet ennen paksumpia? Myös runsas muotopuolien määrä pussissa kiinnittää huomion.

Maku: Kuvaavin sana Hot Rod -makuelämykselle on yksiulotteinen. Jokseenkin savuinen grillimauste ja runsas suola tukkivat välittömästi makunystyrät ja peittävät kielen. Massan maku on yhtenevä Snack Friesin ja Raffeleiden kanssa, ja tulee esiin lähinnä jälkimaussa. Kuivia huulia kirvelee.

Kokonaisuus: Hot Rodit ovat muoto ilman varsinaista sisältöä. Kaikista Taffelin muotosnackseista niillä on korkein novelty-arvo ja kehnoin yleinen naposteltavuus.

Arvosana: 1,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Teoriassa näiden kanssa voisi maistua jokin tzatziki-tyyppinen raikas juttu, mutta muoto tekee dippaamisen niin haastavaksi, etten välttämättä edes suosittele kokeilemaan.

Taffel Raffel

Peruna, Snacksit

Nyt kun viime viikolla tuli avattua lastensynttäriklassikoiden sarka Snack Fries -arviolla, jatketaan samalla höyryllä Raffeleiden pariin.

Snacks-veteraanit muistanevat, että yhteen aikaan oli olemassa Raffel Strong -niminen variantti, joka erosi perus-Raffeleista sikäli, että Strongit oikeasti maistuivat joltakin. Sitä en muista, milloin tarkalleen Strongit katosivat kaupoista. Jos joku tietää, kommentoikaa alle!

Rakenne: Kuten Snack Friesin kohdalla, myös Raffeleiden muoto on ennen kaikkea hauska ja mukava dipattava. Koostumuksensa puolesta Raffelit ovat samaa sileää perunamassaa, joka on pureskellessa ennemminkin kovaa kuin rapeaa. Lapsena oli erityisen hauskaa asettaa Raffel ylä- ja alahampaiden väliin ja ruuvata se hampaiden välistä sisemmälle suuhun.

Maku: Jos Snack Friesit olivat jokseenkin mauttomia, Raffelit eivät sitten ihan oikeasti maistu miltään muulta kuin miedolta massalta ja suolalta. En väkisinkään keksi Raffelien mausta enempää sanottavaa.

Kokonaisuus: Ei hyviä, ei pahoja. Kai joku tällaisia mauttomiakin asioita napostekulhoonsa kaipaa. Itse toivoisin vielä joskus näkeväni Raffel Strongit jälleen sipsihyllyissä. Katsotaan, täydentyykö trilogia ensi viikolla Hot Rods -arviolla!

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Sama juttu kuin Snack Friesilla – mikä tahansa!

Taffel Snack Fries BBQ Flavor

Peruna, Snacksit

Taffelin Snack Friesit lankeavat hyvin pitkälti samaan laariin Raffelien ja Hot Rodsien kanssa: sama massa eri muodossa, kenties rahtusen erilaisella mausteella. Kaikki kolme ovat kestosuosikkeja lastensynttäreillä, enemmän tai vähemmän hauskan muotoisia ja hyötyvät suuresti dippaamisesta.

Snack Friesilla on osapuilleen yhtä paljon tekemistä oikeiden ranskalaisten kanssa kuin TGI Fridaysin Mozzarella Stickseillä oikeiden mozzarellatikkujen kanssa, mutta ei anneta tämän vaivata sen enempää, vaan käydään napostelemaan.

Rakenne: Snack Frieseja kuvaavia laatusanoja ovat pitkulainen, ontto ja tasalaatuinen. Neliskanttisia perunapillejä on alkuun hauska popsia, mutta onttous vie jotain suutuntumasta. Suuhun päätyy lopulta yhtä paljon ilmaa kuin naposteltavaa. Muoto on kuitenkin miellyttävän dipattava.

Tekoranskisten väri on kelmeä, ja niitä peittää vieno kerros makujauhetta. Melkein toivoisi, että niiden läpi puhaltaessa kuuluisi jonkinlainen vihellys. Hauska yksityiskohta on, että kulhossa käpisteltäessä Snack Friesit eivät niinkään rapise, vaan ne ennemminkin kahisevat.

Maku: Maun puolesta Snack Frieseja voisi luonnehtia lempeän vaarattomiksi. Maailman miedoin bbq-mauste ei juurikaan peitä perunamassan makua. Massa maistuu sinänsä miellyttävältä, muttei mieleenpainuvalta. Makoisampiakin perunamassanaposteita on, kuten vaikkapa Weekend Snacksin erilaiset sekoitukset.

Kokonaisuus: Snack Friesit herättävät äärimmäisen vähän tuntemuksia suuntaan taikka toiseen, mutta koukuttavat silti jollain omituisella tavalla. Ne ovat eräänlainen tabula rasa, josta napostelija voi muovata mitä haluaa yhdistämällä ne haluamaansa dippiin.

Arvosana: 3,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Mikä tahansa!

Estrella Kickers

Estrella Kickers

Peruna, Snacksit

Estrella lähestyi allekirjoittanutta taannoin tiedustellen, olisinko kiinnostunut saamaan arviokulhooni syksyn naposteuutuuksia. Vain todellinen uuvatti kieltäytyy ilmaisista sipseistä, joten vastasin luonnollisesti uteluun myöntävästi nopeammin kuin ehdit sanoa historian sipsien rapinaa.

Parin viikon kuluttua posteljooni toi ovelleni lupaavan pahvilaatikon, jonka tietysti välittömästi juhlallisesti avasin. Äimistykseni oli melkoinen, kun kannen alta paljastui muutamia pähkinäuutuuksia ja syksyn todellinen sipsimegayllätys: …Kickers?

Siis Kickers? Kyllä, vanha kunnon Kickers, mutta tähden muotoisena. Ei jännittäviä uutuusmakuja, ei uusia avauksia naposteiden pääraaka-aineiden saralla. Jostain syystä ”leijasipsien” muodonmuutosta markkinoidaan Kickersin paluuna, vaikkeivät Kickersit tietääkseni ole minnekään menneetkään viime vuosikymmenen alkupuoliskolla kauppoihin palattuaan.

Uskollisimmat sipsiblogin lukijat tietävät, että suhteeni Kickersiin on varsin läheinen – olenpa mm. kosinut vaimoani Kickers-pussilla sormuksen sijaan. Siksi olen yhtä aikaa sekä varuillani että iloinen tällaisten muutosten äärellä. Toisaalta lempinaposteeseeni on menty kajoamaan, toisaalta taas Estrella näyttää pitävän huolta klassikkotuotteestaan, mikä herättää toivoa, että Kickers viihtyy Suomen hypermarkettien sipsihyllyillä vielä pitkään tulevaisuudessakin.

Samalla tässä kohtaa tulee korjattua se huutava vääryys, ettei Kickerseistä ole toistaiseksi löytynyt arviota tältä sivustolta.

Rakenne: On huojentavaa, ettei uusi pentagrammimainen muoto ole millään muotoa vaikuttanut Kickersin tuttuun rouskeeseen. Sopiva paksuus, huokoinen rapeus ja miellyttäväksi mössöksi pureskellessa muovautuva massa tekevät Kickerseistä äärimmäisen kutkuttavaa naposteltavaa. Perunapuristeille tyypillisesti rasvaa on keskiniukasti, mutta juuri sen verran, ettei kitalaki pääse kuivumaan.

Maku: Koostumuksen ohella myös Kickersin selkeistä komponenteista lavein siveltimenvedoin rakennettu maku on ennallaan. Lempeä hapankerma tasapainottaa terävän sipulin täydellisesti. Massan mieto perunan maku ei yritäkään ottaa kokonaisuudessa sen kummempaa roolia, mutta hoitaa tonttinsa erinomaisesti. Suolaa on niin ikään tuttuun tapaan annosteltu sopivan reilulla kädellä. Sipuli jää miellyttävästi leijailemaan jälkimakuna pitkäksi aikaa.

Kokonaisuus: Kickersin naposteleminen on kuin ystävän tai rakkaan halaus raskaan työpäivän päätteeksi. Se on jotain, mihin muuttuvassa maailmassa edelleen toistaiseksi voi luottaa. Se on snackstaasi parhaasta päästä, ja nousee suurella sipsilistalla jaetulle ensimmäiselle sijalle.

Arvosana: 4,7 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Parempi kun et dippaa!

Weekend Snacks Chili & Garlic

Kaupallinen yhteistyö, Maustettu, Peruna, Poimutettu, Snacksit

Weekend Snacks vakuutti jokin aika takaperin nostalgisella Crisp Mix -pussillaan, ja kenties blogin taannoisen mediajulkisuuden siivittämänä valmistaja intoutui lähettämään Tampereelle suoraan sanottuna järjettömän kokoisen laatikon pullollaan sipsejä.

Valkosipulin rakastajana allekirjoittanutta eniten puhutteli ensimmäisenä makuvaihtoehto Chili & Garlic, vaikken toisaalta lukeudukaan tulisien makujen ystäviin.

Rakenne: Naposteiden muoto on kuppimainen ja jollain tapaa myös tyynymäinen. Puristesipsin poimut ovat syviä ja koko on sopiva. Rapeus on sanalla sanoen optimaalinen: sipsi rouskuu hampaiden välissä tyydyttävästi, muttei revi suuta rikki eikä toisaalta mene mössöksikään. Koko on oivallinen kertasuulliseksi ja soveltuu hyvin myös dippaamiseen.

Maku: Kokonaisuudessa chilistä ja valkosipulista on harmillisesti lähinnä mietoja viitteitä – näihin ei taatusti kukaan polta suutaan tai karkoita vampyyreja. Maustetykki on laulanut myös erittäin epätasaisesti, eli makujauhetta saa välillä suun täydeltä, välillä ei. Suolaa on enemmän kuin vähemmän. Lopputulema on kuitenkin pehmeähkö ja enimmäkseen harmiton. Päällimmäiseksi jää sama massan perusmaku kuin monissa Crisp Mixinkin naposteissa. Samalla läsnä on lievä tunkkaisuus, joka kaipaa raikasta vastapainoa.

Kokonaisuus: Chilin ja valkosipulin korostunut rooli pussin ulkoasussa on jokseenkin harhaanjohtava, mutta silti napostelutuokion jälkeen mieli on lähinnä ilahtunut etenkin ihanan rapeuden ansiosta.

Arvosana: 2,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki.

Crusti Croc Teddy’s Hit Original

Peruna, Snacksit

Lidlin ”nallesipsit” ovat aiheuttaneet mediatietojen mukaan kuluvana vuonna mm. maniaa, ryntäyksiä, palautevyöryn, somehurmoksen ja synnytyksen jälkeisiä himotiloja. Uutisoinnin perusteella voisi päätellä, kyseessä on sipsien Graalin malja, äärimmäinen naposte, joka tekee kaikki muut naposteltavat turhiksi.

Poistuttuani media-alalta seuraan mediaa niin hätkähdyttävän vähän, etten ollut törmännytkään koko ilmiöön ennen Lidlin hiljattaista ilmoitusta ottaa aiemmin rajoitetusti säännöstelty tuote pysyvästi myymälöiden valikoimiin.

Nyt.fi luonnehti Teddy’s Hittejä ”varsin mitäänsanomattomiksi” ja uumoili tuotteen viehätyksen perustuvan lähinnä nostalgiaan. Tästä lannistumatta lähestyn nallesipsejä avoimin mielin ja tyystin ilman ruusunpunaisia laseja, sillä maistan näitä naposteita ihka ensimmäistä kertaa.

Rakenne: Perunamassasta puristetuista Teddy’s Hiteistä tulee ensimmäisenä rakenteen puolesta mieleen Estrellan Kickers, joskin vielä rapeampana. Nallemuoto on veikeä ja kupera, joten kuvittelisin sen soveltuvan hyvin dippailuun.

Maku: Dippiä nallesipsit todella huutavatkin kaverikseen, sillä sellaisenaan ne maistuvat hädin tuskin miltään. Lähin vertailukohta on suolattu perunalastu, mikä on tietysti luonnollista pääosin perunasta ja suolasta valmistetun asian kohdalla. Epätasaisesti suolattujen sipsien suolataso vaihtelee keskivahvasta erittäin suolaiseen.

Kokonaisuus: Nallesipsit ovat kuin tyhjä kangas, jolle napostelija voi valitsemillaan dipeillä maalata mieleisensä makukokonaisuuden. Jos pidät Kickerseistä, mutta haluaisit niistä mausteettoman vaihtoehdon, saattaa tässä olla tuote juuri sinulle.

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Mikä tahansa!