Snackspertin kaikkien aikojen top 5

Klassikot, Sipsit, Snacksit

Lukijan toive -osastolla liikutaan taas! Blogin perustamisen yhteydessä sain parikin pyyntöä, joissa toivottiin listausta snackspertin kaikkien aikojen suosikkisipseistä ja -snackseista. Pyyntö on ymmärrettävä: tällainen suosikkien listaaminen auttaa asettamaan kirjoittamani arviot perspektiiviin ja kertoo myös varmasti jotain minusta ihmisenä.

Jaarittelu siis sikseen ja perustasoa asettamaan, tässä ovat snackspertin kaikkien aikojen lempparinaposteet:

5. Taffel Nacho Cheese Balls

Olen omistanut jo oman artikkelinsa Cheese Ballsien ihanuudelle, mutta tässä asia tiivistettynä: kun haluat antautua napostelun pimeälle puolelle ja saavuttaa snackstaasin, parempaa välinettä tämän saavuttamiseen ei olekaan.

4. Estrella Kickers

Kickers ansaitsee jossain kohtaa taatusti kokonaan oman kirjoituksensa. Lapsuuden synttäripöydistä tuttujen ”leijasipsien” paluu valikoimaan oli Estrellalta loistoveto kaltaisiani nostalgiaan taipuvaisia kolmekymppisiä ajatellen.

Täydellisen rapea ja maultaan luultavasti tasapainoisin snacks-tuote maan päällä. Siitä harvinainen ei-sipseihin kuuluva naposte, että toimii loistavasti myös dippaamisen apuvälineenä.

3. Snack Day Sourcream & Cheese

Paras juustosipsi markkinoilla. Rapea herkku, jossa vahva juuston maku ja sitä miellyttävästi pehmentävä hapankerma. Internetin pahat kielet väittävät, että brändivaihdos Crusti Crocista Snack Dayksi olisi heikentänyt laatua, mutta itse en ole tällaista havainnut.

Suorastaan hämmästyttää, etteivät muut suuret sipsitoimijat ole juuri lähteneet kilpasille tällä saralla. Juustosipsien kentällä olisi varmasti vielä paljon innovointia ja snacks-aluevaltauksia (snaluevaltauksia?) tehtävänä.

2. Doritos Cool Ranch

…tai Cool American, riippuen markkina-alueesta. Doritoksessa on paljon samaa viehätystä kuin Nacho Cheese Ballsissa: sormiin tarttuva mehukas makujauhe ja täydellisen suutuntuman jahtaaminen ovat olennainen osa elämystä. Ainoa nacho-tyyppinen asia, joka ei koskaan kaipaa salsaa rinnalleen.

Tulin tässä samalla vähän googletelleeksi Doritosia, ja ilahduin suunnattomasti tästä Doritoksen virallisesta brändi-introsta:

The DORITOS® brand is all about boldness. If you’re up to the challenge, grab a bag of DORITOS® tortilla chips and get ready to make some memories you won’t soon forget. It’s a bold experience in snacking and beyond.

Frito Lay / Doritos

1. Taffel Ranch

Kermaisen mausteinen ihanuus, suuret lastut, yhtäläinen toimivuus dipillä tai ilman, loputon yhdisteltävyys eri dippeihin, maistuvuus niin tuoreena kuin pari päivää auki olleesta pussistakin – siinä vain muutamia syitä Ranchien ylivertaisuuteen.

Ranchitkin ansaitsevat jonain päivänä kokonaan oman ylistyskirjoituksensa, mutta toistaiseksi on tyytyminen tähän pikaluonnehdintaan: paras.

Millainen on oma snacksien top vitosesi? Jätä kommentti alle tai vaikkapa Facebookiin!

Ensi viikolla luvassa kansainvälisiä sipsikuulumisia!

Sipsiraati: Sokkotestissä kahdeksan sourcream & onion -laatua

Ilmiöt, Klassikot, Maustettu, Poimutettu, Sileä, Sipsiraati, Sipsit

Kuten jossain aiemmassa kirjoituksessa tuli mainittua, sourcream & onion on todellinen sipsien Toyota Corolla, luotettava työjuhta, ajaton klassikko ja peruskivi, jonka saatavuuteen ja perusolemukseen voi luottaa.

Osapuilleen jokaisella sipsivalmistajalla on sourcream & onionista oma näkemyksensä. Siksipä se onkin oivallinen kohde Historian Sipsien Rapinaa –blogin ensimmäiselle sipsiraadille. Arvioitavat merkit ovat Snack Day (ent. Crusti Croc, Lidl), Taffel, Pirkka, Real Snacks, Lay’s, Rainbow, Pringles ja Estrella. Raati olisi halunnut mukaan vielä First Pricen, mutta ei onnistunut löytämään kyseistä tuotetta ennen raadin järjestämispäivää.

Arvovaltainen raatimme koostuu kuin tahattomasti Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -teoksen inspiroimana pääasiassa kolmekymppisistä naisista, joille sourcream & onion -sipsien voi hyvällä omatunnolla todeta olleen sukupolvikokemus. Raatiin kuuluvat päivystävän snackspertin lisäksi henkilöt Hanna Junkkari ja Mari Uusivirta, joista kummankin asiantuntemuksesta ja arviointikyvystä menen tuoreustakuuseen. Raatia täydensi myös juuri sipsipolkunsa aloittanut taloutemme kolmevuotias, joka kommentoi kaikkien sipsien olleen ”melko hyviä, paitsi yksi oli melko pahaa”.

Puoluettomuuden varmistamiseksi sokkomaistelun fasilitoi ulkopuolinen luotettu taho. Arviointiasteikoksi asetettiin 0,0–5,0 ja kaikkien arvioitsijoiden pisteet laskettiin lopuksi yhteen. Maksimipistemäärä on siis 15.

”Olen sellainen ihminen, joka reissuun lähtiessään menee perillä aina ensimmäisenä ruokakauppaan ja sipsihyllylle. Ehkä se kertoo minusta tarpeeksi”, Hanna Junkkari luonnehtii itseään.

”Itse tahtoisin lähinnä lainata pikkuveljeäni: mulla ei oo nälkä, missä ne sipsit on?” Mari Uusivirta täydentää. Siispä asiaan: Sourcream & onionit on listattu alla paremmuusjärjestykseen alkaen voittajasta. Kulhoissa esiintyvät numeroteipit ilmaisevat maistelujärjestystä.

Estrella voitti Estrella Sourcream & Onion -sokkomaistelun.

Estrella: 8,3 pistettä

Raati kiitti: ”Paljon makua, myös peruna maistuu sopivasti. Tuttu ja turvallinen maku, josta tulee lapsuus mieleen. Pehmeä jälkimaku. Hyvä paisto.”

Raati moitti: ”Maustetta paikoin epätasaisesti, myös paistossa epätasaisuutta ja paikoin palaneisuutta.”

Taffel Broadway

Taffel: 7,8 pistettä

Raati kiitti: ”Nostalginen, vähän löysäkin maku, mutta hyvällä tavalla. Vaatii hetken suussaolon, että pääsee oikeuksiinsa. Hyvän kokoisia, kaunis väri.”

Raati moitti: ”Öljyisyys korostuu liikaa. Nämäkin paikoin palaneita reunoilta, todela vaihtelevaa paistoa ja maustuneisuutta pussissa.” (Jälkeenpäin mainittua: ”Sattuiko Taffelilta huono erä? Yleensä näihin on voinut luottaa.”)

Snack Day (Lidl)

Snack Day (Lidl): 7,8 pistettä

Raati kiitti: ”Paljon makua, sopivan kirpsakka ja hapan. Hyvä sourcreamin ja onionin suhde. Rapeita. Kokonaisuudessa maistuu myös lievä juustoisuus.”

Raati moitti: ”Maku jopa vähän hyökkäävä ja melko suolainen, mikä voi olla hyvä tai huono asia.”

Pirkka

Pirkka: 6,3 pistettä

Raati kiitti: ”Uskomattoman rapeita, tasainen laatu. Kaunis väri ja hyvin sipsimäiset piirteet. Paras jälkimaku.”

Raati moitti: ”Maku on hyvä, mutta sitä saisi olla enemmän, jäävät vähän laimeiksi. Ovat niin rapeita, että kitalaki menee rikki.”

Real Snacks: 4,9 pistettä

Raati kiitti: ”Lempeä maku, jossa korostuu huomattavasti sipuli. Näissäkin esiintyy juustoisuutta, riippuu maistajasta tykkääkö vai ei.”

Raati moitti: ”Hapankerma tuntuu puuttuvan lähes kokonaan, vähän lattea ja tunkkainenkin maku. Kaipaavat kipeästi dippiä.”

Pringles

Pringles: 4,5 pistettä

Raati kiitti: ”Tasalaatusia, hyvänmakuinen mauste.”

Raati moitti: ”Vähän teollinen kokemus, Pringlesin ominaismaku puskee liikaa läpi, maustetta saisi olla enemmän.”

Rainbow

Rainbow: 3,2 pistettä

Raati moitti: ”Maku häviää suusta nopeasti, jäljelle jää pahvisuus ja suolaisuus. Liikaa rasvaa. Ulkonäkö antoi odottaa perunalta maistuvaa tuotetta, petti odotukset.”

Lay's

Lay’s: 0,5 pistettä

Raati moitti: ”Kitkerä, maistuu palaneelta sipulijauheelta, inhottava, karvas. Kamala ajatella, että ostaisi näitä sipsinhimoissaan ja pussin korkattuaan joutuisi kohtaamaan tällaisia. Yksinkertaisesti pahaa, vie mielen kellariin.”

Loppuhuomioita

Mikään vertailuun osallistuneista ei lopulta saanut järin korkeita pisteitä, mikä ehkä kertoo sourcream & onionien keskitien kulkijuudesta. Voittajat olivat perusvarmoja ja -hyviä kulutustuotteita, joihin tulee säännöllisesti tartuttua kun erikoisemmat viritykset alkavat kyllästyttää.

Yleisellä tasolla sourcream-osuutta olisi toivonut enemmän suurimpaan osaan kilpailijoita. Sourcream & onion myös tunnetusti hyötyy hyvän dipin kanssa parittamisesta, joten paljaan sipsivertailun lisäksi saattaisi olla hyvä suorittaa toinen maistelu myös dipeillä. Tuoreuden kanssa ei yhdelläkään sipsillä ollut ongelmia.

Huomionarvoista on, että Lay’sin sourcream & onion on muistini mukaan ensimmäinen kerta, kun en ole pystynyt syömään sipsipussia loppuun vaan olen joutunut kaatamaan sen sisällön roskiin.

Taffel Nacho Cheese Balls

Juustonaksun sukulaiset, Klassikot, Snacksit

On snackseja, jotka soveltuvat jaettavaksi puolison, perheen tai illanviettoporukan kesken. On snackseja, joita napsitaan yksi kerrallaan hillitysti seurustelun ja cocktailien lomassa. On snackseja, joihin liittyy yhteisöllisyyttä, hienostuneisuutta ja muita syömiseen kytkeytyviä yleviä ihanteita.

Sitten on sellaisia snackseja, joihin tartutaan sipsihyllyllä pimeänä hetkenä ja jo kassalla tietää, että tiedossa on napostelun sijaan maanista ahtamista. Pussin odotettu elinikä avaamisen jälkeen on korkeintaan puoli tuntia ja riettaan nautinnon päätteeksi odotettavissa on ähkynsekaista häpeää ja sielun mustaan peiliin tuijottelua.

Tällaisten herkkujen kanssa voi huijata itseään hetken ja aloittaa maltillisesti yhdellä snacksilla kerrallaan. Pian suuhun siirtyy jo kaksi napostetta per koukistus ja sen jälkeen tahti kiihtyykin eksponentiaalisesti: 2, 4, 8, 16… Lienee sanomattakin selvää, että tähän hommaan ei ryhdytä seurassa.

Riettaan mässäilyn kruunaa, jos naposteltava jättää sormiin jonkinlaisen maustekerroksen, jonka voi lopuksi nuolla. Siksi tarkoitukseen soveltuvatkin parhaiten erilaiset juustonaksun sukulaiset, joita peittää usein keltaoranssi taikapöly. Maissimassasta valmistetut snacksit vaativat myös useimmiten melko vähän pureskelua, mikä mahdollistaa niiden suuhunsaattamistahdin kiihtymisen riittävän hurjiin lukemiin.

Syitä tällaiseen täysin järjettömään ja itseinhoa toisinaan aiheuttavaan toimintaan voi olla moniakin, mutta snackspertin kohdalla kyse on useimmiten sopivasta sekoituksesta puutteellisia stressinhallintataitoja ja kirkkaalla liekillä palavaa rakkautta napostelemista kohtaan. En todellakaan kannusta ketään harrastamaan kuvailemaani hardcore-napostelua, mutta tiedostan samalla, että kaltaisiani olentoja on taatusti useampiakin, ja tieto muiden snacksperttien olemassaolosta voi tarjota kaivatun samaistumiskokemuksen.

Tässä sarjakuvassa esitetty näkemys on yksinkertaisesti väärä. (Copyright: David Malki / Wondermark.com)

Paras polttoaine maanisille mässäilyorgioille on tutkitusti Taffel Nacho Cheese Balls, jossa yhdistyvät täydellisellä tavalla muoto, koko, rakenne ja maku. Dipata niitä ei voi, mutta dippihän on toisaalta vain tiellä, kun tosissaan aletaan napostelemaan.

Pallomaisuus mahdollistaa sen, että kun snacks-kulho on asemoitu oikein, vauhdikkaasti ahtaessa suun ohi viilettävät nachopallot kierivät rinnuksilta suoraan takaisin kaltaistensa pariin odottamaan uutta yritystä.

Rakenne: Nacho Cheese Ballsit ovat alkuun petollisen rapeita, mutta sulavat lopulta suussa sekunneissa. Rapeus kuitenkin koukuttaa ja saa ahtamaan herkkupalloja suuhun ensipuraisun uudentamisen toivossa.

Maku: Keltaoranssi taikapöly on alusta loppuun täynnä iskevää makua, joka kuitenkin häipyy suusta melko vikkelään. Saman makuelämyksen saavuttamiseksi tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän kourallisia.

Kokonaisuus: Hampaankoloihin kerääntyvä mauton massa ärsyttää, toisaalta sormiin kehittyvä ihana oranssi kerros on autuaan syntistä nuoleskeltavaa. Objektiivinen arviointiyritys vetää vesiperän, sillä Nacho Cheese Ballsia ei voi tarkastella ilman sitä ympäröivää ilmiötä. Olen ekstaasissa.

Arvosana: 4,7 pistettä viidestä.

Taffel American-dippi

Taffel Sips ja American-dippi

American, Dipit, Klassikot, Poimutettu, Sipsit, Suolattu

On perusteltua väittää, että elämme tällä hetkellä sipsien kulta-aikaa. Koskaan aiemmin perunasta jalostettujen naposteiden historiassa lähikauppojemme hyllyistä ei ole löytynyt vastaavanlaista snacksien runsaudensarvea, puhumattakaan lukemattomista dippivaihtoehdoista. 

Tutut ja vakiintuneet luottomerkit Taffel ja Estrella ovat ajautuneet kuluttajan kannalta äärimmäiseen positiiviseen kierteeseen kilvoitellessaan markkinaherruudesta. Samalla niiden rinnalle on ilmaantunut liuta erilaisia artesaanituotteita, kansainvälisiä megabrändejä sekä tietysti omia sipsilaatujaan kotimaisten toimijoiden ohella jälleenmyyvä Lidl.

Kaiken tämän runsauden keskellä olisi helppo päihtyä sekopäisesti uutuuksista ja sukeltaa mitä mielikuvituksellisemmin maustettujen sipsien madonreikään mässäilemään. Tämä on vakaana aikeenani myöhemmässä vaiheessa, mutta ensin pitää määrittää perustaso ja palata intohimoni alkulähteelle.

Rakastuin sipseihin aikana, jolloin suolatun perunalastun vaihtoehtona olivat grillimauste tai sourcream & onion ja dippivaihtoehtoja olivat American, Barbeque ja Ranch. Jäätelötermein kuvattuina suolattu perunalastu on sipsimakujen vanilija, American-dippi taas klassinen sateenkaarivärjätty strösseli. 

Taffel Sips
Oletko koskaan miettinyt, mitä ”Taffel” on takaperin?

Ensimmäisenä tämän blogin arviovuorossa saa olla siis oikea klassikoiden klassikko: Taffel Sips ja American-dippi.

Rakenne: Vuosikymmeniä markkinoilla ollut Sips on klassikko syystä. Puraisutuntuma on äärimmäisen rapea ja öljyisyys melko niukkaa. Pureskellessa lastu muuttuu melko nopeasti mössöksi ilman merkittävämpää dippaamistakin. Poimut ovat melko syviä, mikä on arvostelijan mieleen. Sipsit ovat melko suuria ja ainakin arvostelupussissa säilyneet hyvin kokonaisina kuljetuksessa. Paisto on spektrin kalpeammassa päässä.

Maku: Sipsin maku on miedommasta päästä suolattujen perunalastujen joukossa. Suolaa jää kaipaamaan enemmän jälkimaun jäädessä perunaiseksi. Taffelin American-dipissä on vähemmän sokeria kuin monessa kilpailijassa, mikä on hyvästä. Pippuria taas on keskimääräistä enemmän, mikä käy runsaammin dipatessa jopa rahtusen häiritseväksi.

Kokonaisuus: Mainituista puutteista huolimatta suolatun perunalastun ja American-dipin liitto on vakiintunut standardiksi syystä. Epäilen Taffelin tuotekehitysosaston pohtineen tätä nimenomaista yhdistelmää, sillä mauttomampi perunalastu ja maukkaampi American täydentävät toisiaan oivallisesti. Voisin syödä tätä komboa ainakin kerran viikossa koko odotettavissa olevan elinikäni. 

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä.

Sipsikulho.
Taffel Sipsin parhaita ominaisuuksia on perunalastun suurehko koko.

Olen Arttu Rantakärkkä, päivystävä snacksperttinne. Historian Sipsien Rapinaa on rakkaudesta sipseihin syntynyt perjantaisin päivittyvä verkkojulkaisu, jossa esitetyt mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajan omia. 

Tässä blogissa julkaistaan sipsi- ja dippiarvioita, yleistä snacks-filosofista (snilosofista?) pohdiskelua ja naposteiden lieveilmiöitä sivuavia artikkeleita.