Maustettu

Brets Saveur Aïoli

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Sipsiblogin ikuinen ystävä Atte törmäsi Virossa omien sanojensa mukaan ”parhaisiin (valkosipuli)sipseihin mitä on koskaan syönyt” ja uteli, voisiko lähettää allekirjoittaneelle pussillisen arvioitavaksi. Kuinka voisinkaan kieltäytyä!

Pelkkä valkosipuli on sipseissä lopulta melko harvinainen maku – useimmiten sitä tapaa paritettuna jonkin muun mausteen kanssa. Ranskalainen Brets kuitenkin on sitä mieltä, että valkosipuli voi itsessään kantaa sipsimuodossa, ja mikseipä voisi, onhan se esimerkiksi liki jokaisen valmistamani ruoan peruskivi.

Muistelen myös lämmöllä kotikaupunkini Oulun Valkosipuliöitä, joka lukeutui kotimaisten ns. erikoisten kesätapahtumien kermaan koko nuoruuteni ajan.

Rakenne: Ensivilkaisulta Bretseissä kiinnittää huomion erittäin kelmeä paisto, joka on väriltään kuin ranskalainen brie. Ulkomuoto on muutenkin jotenkin teollinen. Estrella-henkisesti ohuesti poimutettujen lastujen rapeus on melko terävää, mutta runsas öljy pehmentää suutuntumaa. Mukana on melko paljon silppua, mikä saattaa johtua myös sipsien postin mukana taittamasta matkasta.

Maku: Jo pussin avatessa kävi tuoksusta nopeasti selväksi, että homman nimi on valkosipuli, ja vain ja ainoastaan valkosipuli. Yksimakuinen sipsi voi helposti olla myös yksiulotteinen, mutta Bretseissä valkosipuli maistuu vivahteikkaasti – se on yhtä aikaa terävä, mehukas, umaminen ja pehmeän viipyilevä. Suolaa on mukana aivan holtittomasti. Peruna jää kokonaisuudessa aika pahasti piiloon, mutta ei sitä oikein osaa kaivatakaan.

Kokonaisuus: Bretsit ovat heittämällä parhaita valkosipulisipsejä, joita olen koskaan syönyt. Perunalastu itsessään on melko bulkkiosastoa, mutta itse valkosipuli on osattu leipoa mukaan aika lailla täydellisesti. Jos tykkäät tosissaan valkosipulista, tykkäät melko varmasti tosissaan myös näistä.

Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Holiday.

Vaasan Koulunäkki Snäkkis Sourcream & Onion

Erikoisuudet, Maustettu, Sipsit

Rukiista valmistettuja naposteita ei olisi voitu keksiä missään muualla kuin Suomessa.

Suomalaisuuden peruskokemuksen kovaan ytimeen kuuluvaa ruisleipää on taivutettu ajan saatossa moneen muotoon, ja ruissipsit alkoivat tupsahdella eri valmistajien valikoimiin jo edellisellä vuosikymmenellä. Etenkin Linkosuon ranch-maustetut ruislastut olivat tämän kirjoittajan mieleen, mutta jostain syystä en koskaan saanut niistä aikaiseksi arviota, ennen kuin tämä loistotuote jo poistui tamperelaisleipomon tuotekatalogista.

On siis aika löytää uusi lemppari ruissipsien kentältä, ja etsintä alkakoon Vaasan hieman hämmentävästi Koulunäkki-brändin alle niputtamasta Snäkkiksestä.

Rakenne: Koulunäkki-etuliite hämmentää siksi, että Snäkkikset ovat käytännössä näppärän kokoisia maustettuja hapankorppusuikaleita, eikä niillä ole oikeastaan juurikaan tekemistä näkkileivän kanssa. Tämä kuitenkin sopii allekirjoittaneelle loistavasti, sillä rakastan hapankorppuja kaikesta sydämestäni. Snäkkikset ovat rahtusen hapankorppuja ohuempia (verraten nimenomaan ohuisiin hapankorppuihin), mutta ne käyttäytyvät hampaiden välissä aivan kuten kookkaammat sukulaisensa. Snäkkis ei hajoa pureskellessa terävästi, vaan murenee korppumaiseen tapaan, ja säilyttää rakenteensa pitkään mössööntymättä. Kapea suorakaidemuoto miellyttää ja on luultavasti oivallinen dipattava.

Maku: Ruissipsien markkinoinnissa muistetaan aina korostaa niiden suhteellista terveellisyyttä, mikä valitettavasti näkyy usein platkuna makuna. Snäkkikset eivät onneksi maistu järin terveellisiltä, ja niissä on huomattavasti enemmän makua kuin vastaavissa ruistuotteissa yleensä. Maku on kaksijakoinen: ensin kielelle pölähtää todella tuhti ja perushyvä sourcream & onion -mauste, jonka väistyessä esiin astuu dramaattisesti erittäin vahva ruis. Suolaa on todella paljon, mikä lienee tarpeellista rukiin maun taittamiseksi. Maku on kaiken kaikkiaan hyvä, joskin hieman tumma, ja hyötyisi raikkaasta dipistä.

Kokonaisuus: Voi olla, että jahtini löytää uusi suosikkiruissipsi ratkesi kertaheitolla. En silti aio päättää projektia tähän, mutta valmistaudun pettymään kilpailijoihin, sillä Snäkkis on genressään erinomainen naposte.

Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki.

Oikia Rehti Rosetta Juusto & Punasipuli

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Pyhäntäläiseltä Oikialta on lupa odottaa suuria – onhan Oikian (eli entisen Real Snacksin) Kaikilla mausteilla yksi parhaista sipsi-innovaatioista tällä vuosituhannella. Toisaalta katalogiin mahtuu myös todellisia rimanalituksia, kuten liisteriset ja oudonmakuiset kauravuustonaksut, ja varsin mitäänsanomaton Sähäkkä Sabina. Lisäksi suhtaudun edelleen pienellä varaukseilla Oikian ns. ulkonapostellisiin seikkoihin, kuten lastujen nimeäiskäytäntöihin ja tarpeeseen painottaa pusseissa sanaa perunasipsi.

Tällä kertaa kulhoon rapisi lähtökohtaisesti erittäin kiinnostava Rehti Rosetta, joka edustaa klassista juusto ja punasipuli -makumaailmaa. Odotukset ovat vähintään rinnan korkeudella!

Rakenne: Rehdistä nimestään huolimatta Rosetan lastukoko on varsin pieni, ja joukossa on rutkasti kippuralle käpristyneitä yksilöitä. Paistoväri on jotenkin kelmeä ja melko epätasainen. Poimitus on Estrella-henkistä, joka johtaa myös estrellamaiseen keskitason rapeuteen – sipsit hajoavat pureskellessa hammastikkumaisiksi soiroiksi. Öljyä on varsin niukasti, mistä johtuen Rosetat ovat varsin kuivaa rouskuteltavaa. Käytetty perunalajike ei onneksi ole järin jauhoinen, eli homma pysyy kohtuullisesti koossa.

Maku: Juusto ja punasipuli -genren sipseistä löytyy usein melko isoja makuja, mutta Oikia on valinnut toisenlaisen, hillitymmän lähestymistavan. Tästä johtuen Rosetta tuntuukin ennemmin suolatulta perunalastulta, jossa esiintyy mieto häivähdys juustoa ja punasipulia. Näistä kahdesta juusto hallitsee makuprofiilissa enemmän, mutta ei oikeastaan herätä minkäänlaisia tunteita. Juustoisuus ei kuitenkaan ole teollista sorttia, enemmän vain geneerinen ok-tason juusto. Punasipuli maistuu enemmän esikuvaltaan, mutta esiintyy lähinnä jälkimaussa. Suolaa on aika mukavasti, mutta ei häiritsevän paljon.

Kokonaisuus: Rehti Rosetta on ehkä keskinkertaisin sipsi, jota olen aikoihin syönyt. Napostelukokemus ei ole hyvä eikä huono, vaan todella vankka keskitien suoritus niin rakenteen, rapeuden kuin maunkin puolesta. Näin ollen arvosana ei voi olla mitään muuta kuin jämptisti asteikon puolivälissä.

Arvosana: 2,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American.

Coop Ranchers Cut Parsley & Parmesan Chips

Maalaisperunalastut, Maustettu, Sileä, Sipsit

Coop-tuotteet pölähtivät S-kauppojen hyllyihin korvaamaan Rainbow-merkkisiä asioita asteittain vuosina 2023–24. Coop-sipsejä saatiin kuitenkin odotella melkein siirtymäajan loppuun saakka, ja vasta kuluvan vuoden puolella on tuntunut, että valikoimaa alkaa olla kaupoissa kunnolla.

Luovan taukoni aikana allekirjoittaneen sipsien syönti on ollut melko aktiivista, mutta Coop-brändin naposteita ei ole kulhoon ennen tätä päivää päätynyt. Kehuja on kuitenkin kantautunut korviin sen verran, että Coopeista lienee hyvä aloittaa sipsiblogin uusi aktivoituminen. Lähdetään purkamaan vyyhtiä persiljan ja parmesaanin makuisista Ranchers Cut -lastuista.

Rakenne: Ennen ensimmäistäkään puraisua huomion kiinnittää todella rajusti vaihteleva lastukoko: pussista löytyy niin peukalonkynnen kokoisia minisipsejä kuin snackspertin kookkaiden korvalehtien kokoisia komistuksia. Paisto on maltillisen kultainen, ja persilja on näkyvästi esillä. Öljyä on jo silmin nähden runsaasti, ja rouskuttelu vahvistaa havainnon – öljy jää kielelle pitkäksi aikaa. Kuorta ei sipseissä ole juurikaan, vaikka Ranchers Cut -konsepti tuntuu viittaavan maalaisperunalastumaiseen rustiikkisuuteen. Ohuehkot lastut ovat äärimmäisen rapeita, mikä on tietysti pelkkää plussaa. Rapeus ei silti revi kitalakea, vaan on jotenkin mielenkiintoisesti lehteilevää sorttia, johtuukohan tämä juuri runsaasta öljystä?

Maku: Parmesaani lyö naamaan kuin miljoona volttia heti ensipuraisulla. Hetkeen makuprofiilista on täysin mahdotonta löytää mitään muita makuja. Hiljalleen terävä juustoisuus lähtee kuitenkin väistymään, ja persilja pääsee sen alta esiin jatkuen tasavahvana aina jälkimakuun saakka. Pidemmän napostelutuokion aikana maku asettuisi muuten melko tasapainoiseksi, ellei sipsien suola olisi aivan törkeän runsas. Vettä kuluu pussin aikana litrakaupalla, eikä tilannetta auta edellä mainittu runsas öljyisyys.

Kokonaisuus: Koska pussi sisältää ”vain” 175 grammaa sipsejä, olen valmis antamaan runsaan suolaisuuden anteeksi, koska muuten kokonaisuus kanttaa vahvasti positiivisen puolelle. Nautinnollinen rapeus, melko autenttisen makuinen parmesaani ja miellyttävä persilja hellivät paatuneen napostelijan kieltä juuri oikeista kohdista. Jatkoon!

Arvosana: 4,2 pistettää viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Estrella Sadonkorjuu Kantarelli

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Jälleen kerran on todettava, että Ruotsissa kaikki on paremmin. Estrellan Sadonkorjuu-pussin kyljessä kerrotaan, että perunalastut on nostettu tuoreen herkullisina suoraan pellosta. Jos Norjassa raha kasvaa öljylähteissä ja länsinaapurissa sipsit pellossa, mitä meillä täällä Suomessa on? Ei ainakaan enää Popedaa.

Rakenne: Sadonkorjuu-lastut ovat perusvarmaa Estrellaa, eikä tällä rintamalla ole tiedossa yllätyksiä. Poimut ovat leveitä ja keskisyviä, sipsit puolestaan kooltaan keskimittaisista suuriin ja paksuudeltaan kenties perus-Estrellaa hieman tuhdimpia. Lastujen reunoilla häivähtää perunankuoren jäämiä artesaanihenkisesti, mutta muuten vaikutelma on silkkaa tusinaa. Paisto on jäänyt jotenkin kelmeäksi ja rapeus jättää hieman toivomisen varaa. Öljyä on maltillisesti.

Maku: Makunsa puolesta Sadonkorjuu vasta jättääkin napostelijan kylmäksi, ellet sitten satu olemaan todella hienostuneiden makujen ystävä. Kantarelli on kyllä tunnistettavissa, mutta se on niin mieto, etten ole varma, osaisinko edes etsiä sitä sokkotestissä. Maku on sinänsä varsin kelvollinen, mutta vaikutelma on sienimäisen sijaan voinen ja äärimmäisen suolainen. Todella tuhtia suolaisuutta voisi yrittää taittaa jollakin makeaan kanttaavalla dipillä, mutta silloin kantarelli vasta peittyisikin.

Kokonaisuus: Jos pussin kyljessä lukisi suolattu perunalastu, saattaisin olla kohtuullisen tyytyväinen. Kantarellisipseinä näistä ei valitettavasti ole oikein minkäänlaista iloa. Kenties jopa kehnoin maistamani Estrella-tuote?

Arvosana: 1,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Sweet Chili.

Estrella Karamellisoitu punasipuli

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Karamellisoitu punasipuli oli ensin Estrellan Sadonkorjuu-kausimaku, jonka ympärille luotiin kuhinaa vetoamalla rajoitettuun saatavuuteen. Pöhinä ilmeisestikin kannatti, sillä vuotta–paria myöhemmin kauppojen sipsihyllyihin ilmestyi saman tuotteen ns. standard-versio, jota saa tätä nykyä aina ja joka paikasta.

Snackspertti on rapistellut kyseistä herkkua omaksi ratokseen jo lukemattomia kertoja, mutta itsellenikin tuntemattomista syistä arvion vuoro on vasta nyt. No, parempi myöhään kuin ei jne!

Rakenne: Olennainen kysymys on, kuinka Karamelisoidun punasipulin nykyversio eroaa aiemmasta. Lastujen keskisuuri koko ja leveät poimut ovat ennallaan, mutta rapeutta tuntuu olevan näissä hieman vähemmän. Rapeus on silti hyvää keskitasoa. Öljyä on huomattavasti enemmän kuin Sadonkorjuu-painoksessa, ja runsas öljy tekee täyteläisen oransseista lastuista kauniin läpikuultavia. Pussissa on huomattavan paljon silppua.

Maku: Makuprofiilin yleistuntuma on makea ja mehukas. Punasipuli maistuu miellyttävän miedosti ollen silti täysin tunnistettava. Sadonkorjuu-versiosta poiketen myös peruna on vahvassa roolissa ja tarjoaa oivan kontrapunktin sipulille. Runsas öljyisyys vaikuttaa myös makuun, joka saa jokseenkin voisia piirteitä. Rasva myös sitoo makukokonaisuuden oivallisesti yhteen, ja keskivahva suola täydentää paketin.

Kokonaisuus: Estrella Karamelisoitu punasipuli on ylemmän keskitason hyvän mielen sipsi, jonka makua voisi luonnehtia jokseenkin turvalliseksi, sulavaksi ja harmittomaksi. Lopputulos asettuu jonnekin hienostuneen ja tusinaisen välimaastoon, mutta nousee joka tapauksessa massan yläpuolelle.

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Holiday, Taco tai juustodippi.

Estrella Parmesan & Merisuola

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Täydellinen juustosipsi on perunalastujen Graalin malja, jonka löydettyään snackspertti voi siirtyä korkeammalle napostelun tasolle ja unohtaa loppuiäkseen teolliset esanssiviritykset ja avuttomat juustojäljitelmät.

Toistaiseksi lähimmäs täydellisyyttä on päässyt ruotsalainen Gårdschips, jonka Parmesan-lastut vakuuttivat allekirjoittaneen jo nelisen vuotta takaperin täyteläisellä rasvaisuudellaan, tyydyttävällä rapeudellaan ja ennen kaikkea autenttisella juustoisuudellaan.

Sen jälkeenkin onkin varteenotettavien juustosipsien rintamalla ollut hiljaisempaa – kunnes Estrella täräytti alkuvuodesta hyllyihin oman Parmesan-tulkintansa. Heti kimppuun!

Rakenne: Parmesan & Merisuola edustaa klassista Estrella-formaattia kapeilla poimuillaan ja keskikokoisella lastukoollaan. Jokseenkin kalpeasta väristä huolimatta paisto on onnistunut, ja ohuista sipseistä on saatu miellyttävän rapeita. Rapeus on enemmän rouskuvaa sorttia lehtevän halkeilevuuden sijaan. Öljyä on sipseissä miellyttävästi, ei ainakaan liian vähän. Pussissa on ärsyttävän paljon silppua, eikä se johdu ainakaan tässä tapauksessa pussin kovakouraisesta käsittelystä.

Maku: Tässäpä kerrankin juustosipsi, joka keskittyy todellakin olennaiseen. Uutuuden juustoisuus on monivivahteista, mehukasta ja pehmeää, eikä maistu ensinkään esanssiselta. Parmesanin maku on vahva, ja sen tunnistaisi jopa sokkotestissä parmesaniksi eikä vain geneeriseksi juustoksi. Juustoisuutta korostaa asiaankuuluvan runsas suolaisuus. Juuston hälvetessä suusta myös peruna vivahtaa maussa, mutta on täysin toissijainen kokonaisuuden kannalta.

Kokonaisuus: Estrella on onnistunut luomaan äärimmäisen juustoisen ja tasapainoisen juustosipsin, joka on ehdottomasti juustosipsien kärkikahinoissa. Jäin kaipaamaan oikeastaan ainoastaan vielä hieman lisää öljyä ja suurempaa lastukokoa.

Arvosana: 4,4 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Taffel 3 sipulia.

Taffel Sweet Paprika

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Paprikasipsit ovat tiettävästi maailmalla paljon isompi juttu kuin Suomessa. Syitä tähän voi vain arvailla, mutta itse en ole asetelmasta järin pahana – en muista koskaan maistaneeni paprikasipsejä, jotka olisivat erityisemmin säväyttäneet tai jättäneet muistijälkeä. Ehkä Taffel tekee uutuudellaan viimein vaikutuksen?

Rakenne: Sahalaitaiset pienet lastut ovat heleän punaoransseja, ja paprikamauste maalaa niihin paikoin kauniin liukuvärin. Poimut ovat kapeita ja melko matalia. Hampaiden välissä sipsit ovat yllättävän epärapeita ja erittäin mössööntyviä. Rasvaisuus on keskitasoa.

Maku: Sweet Paprikat maistuvat hyvin pitkälti siltä, miltä odottaisikin: enimmäkseen paprikalta. Maku on sinänsä miellyttävä, ja paketista löytyy paprikan ohella myös mietoa chiliä ja tomaattia. Keskivahva suola korostaa maustetta hieman, mutta myös peruna on silti profiilissa vahvasti läsnä. Maku jää kaikesta huolimatta varsin miedoksi.

Kokonaisuus: Taffel on tavoittanut Sweet Paprikoilla täydellisen keskinkertaisuuden ja harmittomuuden. Nämä sipsit eivät lopulta herätä juuri tunteita suuntaan eikä toiseen, mutta ne ovat silti äärimmäisen naposteltavia. Dipistä ne kuitenkin hyötyisivät huomattavasti.

Arvosana: 2,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Taffel Delisips Mild Chili & Créme Fraiche

Maalaisperunalastut, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Missä kulkee maalaissipsin, artesaanisipsin ja delisipsin raja – vai voiko kaikkia kolmea termiä käyttää surutta ristiin? Onko tällaisella pohdinnalla edes merkitystä? Ei välttämättä, mutta tulipahan kuitenkin mieleen.

Taffel on siis juuri lanseerannut kolme Delisips-nimikkeellä kulkevaa pikkupussia, joiden maut ovat karamellisoitu voi & merisuola, cheddar & kermaviili sekä nyt käsillä rapiseva mieto chili & ranskankerma.

Delisipsien pussit henkivät todellista eksklusiivisuutta limited edition -merkintöineen, iloisine ihmiskuvineen sekä irrottelevine copyteksteineen. Paljastuuko pussista jotain ainutlaatuista vai silkka tusinatuote? Ottakaamme selvää!

Rakenne: Keskikokoisten delisipsien poimut ovat leveitä ja syviä, mikä on mahdollista lastun paksuuden ansiosta. Väriltään oranssihtavien sipsien reunoilta ei juurikaan löydy kuorta, mutta rasvaa on senkin edestä. Pussin lupaus äärimmäisestä rapeudesta lunastetaan: sipsit ovat pureskellessa paikoin jopa kivuliaan rapeita ja teräviä. Silti nautin!

Maku: Makuosastolla delisipsit hämmentävät. Sokkotestissä en tunnistaisi makuprofiilista chiliä saati ranskankermaa, vaan voisin helposti erehtyä luulemaan lastuja grillisipseiksi, ja syvien poimujen johdosta vieläpä verrattaen klassisiksi sellaisiksi. Myyntipuheessa mainittu paprika erottuu kyllä, ja lastuissa esiintyy paikoitellen häivähdys tulisuutta. Suolan määrä on oivallinen ja tukee oivasti taustalla välkkyvää perunaa.

Kokonaisuus: Taffel Delisips Mild Chili & Créme Fraiche on oivallinen sipsi, jos ei odota sen maistuvan chililtä tai ranskankermalta. Grillisipseinä ne ovat äärimmäisen kelvollisia.

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki tai muu raikas dippi!

Estrella Summer Onion

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Sipuli esiintyy sipseissä lähes järjestään yhdessä jonkin toisen maun kanssa – esimerkiksi hapankerman, juuston tai ruohosipulin. On todellinen harvinaisuus, että sipsimauksi nostetaan pelkkä sipuli. Estrella on kuitenkin päättänyt omistaa yhden kesän kausisipseistään juuri sipulille. Hienoa!

Rakenne: Lastut ovat pääasiassa pieniä tai keskikokoista, ja niiden poimut leveitä ja syviä. Paistoltaan vaaleiden sipsien rapeus on kovaa ja repii kitalakea armotta. Öljyä on enemmän kuin vähemmän.

Maku: Sipulia on saatu ladattua mukaan jopa siinä määrin, että pidemmän päälle naposteltuna se alkaa hieman tönköttämään. Lisäksi suolaa on aivan holtiton määrä, mikä kirvelee huulia ja rapeiden sirpaleiden repimää kitalakea. Kaikesta tästä huolimatta myös peruna maistuu kokonaisuudessa yllättävän mukavasti.

Kokonaisuus: Todelliset sipulin ja suolan ystävät nauttinevat näistä suunnattomasti. Itse koen tasapainon olevan kuitenkin sen verran pielessä, että hyvästä konseptista huolimatta pisteet jäävät vaatimattomiksi.

Arvosana: 2,6 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Jotain juustoista?