Taffel Sweet Paprika

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Paprikasipsit ovat tiettävästi maailmalla paljon isompi juttu kuin Suomessa. Syitä tähän voi vain arvailla, mutta itse en ole asetelmasta järin pahana – en muista koskaan maistaneeni paprikasipsejä, jotka olisivat erityisemmin säväyttäneet tai jättäneet muistijälkeä. Ehkä Taffel tekee uutuudellaan viimein vaikutuksen?

Rakenne: Sahalaitaiset pienet lastut ovat heleän punaoransseja, ja paprikamauste maalaa niihin paikoin kauniin liukuvärin. Poimut ovat kapeita ja melko matalia. Hampaiden välissä sipsit ovat yllättävän epärapeita ja erittäin mössööntyviä. Rasvaisuus on keskitasoa.

Maku: Sweet Paprikat maistuvat hyvin pitkälti siltä, miltä odottaisikin: enimmäkseen paprikalta. Maku on sinänsä miellyttävä, ja paketista löytyy paprikan ohella myös mietoa chiliä ja tomaattia. Keskivahva suola korostaa maustetta hieman, mutta myös peruna on silti profiilissa vahvasti läsnä. Maku jää kaikesta huolimatta varsin miedoksi.

Kokonaisuus: Taffel on tavoittanut Sweet Paprikoilla täydellisen keskinkertaisuuden ja harmittomuuden. Nämä sipsit eivät lopulta herätä juuri tunteita suuntaan eikä toiseen, mutta ne ovat silti äärimmäisen naposteltavia. Dipistä ne kuitenkin hyötyisivät huomattavasti.

Arvosana: 2,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Taffel Zuusto Snacks

Taffel Zuusto Snacks Vegan

Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Snacksit

Olen usein todennut, että minun ja vegaaniuden tiellä seisoo oikeastaan ainoastaan juusto, jota rakastan jopa enemmän kuin elämää. Vegaaniset juustonkorvikkeet eli juustokkeet (tai antijuustot) ovat kuitenkin viime vuosina kehittyneet harppauksin, ja Jokilaakson Vegaanin pizzamuru on jo korvannut snackspertin taloudessa viimeisenkin eläinperäisen ainesosan kotitekoisen pizzan päällä.

Taffel on keksinyt helpottaa monen kasvisperäistä ruokavaliota kohti siirtyvän matkaa lanseeramalla zuustonaksut, jotka lupaavat niin autenttista juustoisuutta, ettei perinteisiä juustonaksuja tule edes ikävä. Liekö näin?

Rakenne: Zuustonaksujen ja juustonaksujen ero rakennesektorilla on hiuksenhieno. Silmämääräisesti zuustonaksut näyttävät hippusen ohuemmilta, mutta en voi olla tästä varma, sillä käsillä ei ole perinteisempää versiota. Lyhyet naksut ovat erittäin suikeroisia, ja monet niistä tekevät lähes täyden 360 asteen kaarteen. Hampaiden välissä tunne on erittäin tyydyttävä: tussahtavuuden ja rapeuden leikkauspiste on oivallinen. Neljän päivän tarkkailujaksolla naksut myös kehittävät kiitettävän nahkeuden ja ns. bodya. Sormet värjääntyvät, kuten on *uustonaksujen parissa oikein ja asiallista.

Maku: I can’t believe it’s not cheese! Zuustonaksuilla voisi hyvin höynäyttää paatunutta juustonrakastajaa. Ainoa erottava tekijä on zuustonaksujen vieno makeus, jota juustonaksuista ei löydy. Maissi maistuu jotenkin maissisemmalta kuin perinteisissä suikeroissa. Suolaa on sopivan reippaalla kädellä, ja jano tulee nopeasti. Juustoisuus on täyteläistä!

Kokonaisuus: Jos perinteiset juustonaksut katoaisivat maailmasta, en osaisi niitä kaivata, jos zuustonaksuja yhä saisi kaupoista. Erittäin onnistunut päivitys!

Arvosana: 4,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Älä dippaa!

Taffel Krunts American Sourcream

Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Snacksit

Taffelin uutuuden äärellä tulee väkisinki miettineeksi, miten tätä ei kukaan ole aiemmin tullut vielä lanseeranneeksi: American-maustetut naposteet tuntuvat suorastaan itsestäänselvältä konseptilta American-dipin ylivertaisuuden huomioiden.

Rakenne: Kruntsien suutuntuma on jossain juustonaksujen tussahtavuuden ja todellisen rapeuden välimaastossa. Rei’itetyn amerikkalaisen jalkapallon mieleen tuova muoto on mukavan naposteltava, ja kuvittelisin sen soveltuvan dipattavaksikin. Rasvaa on niukalti, ja kuivat naksut hajoavat pureskellessa nopeasti jauhoksi. Maustejauhoa on pallokkeiden pinnassa erittäin epätasaisesti. Yleisfiilis tuo eniten mieleen Taffel Heartsit.

Maku: Jotenkin tuntuu, ettei makupuolella hommaa olla mietitty loppuun asti. Ensivaikutelma on, että maissipallot on pyöritelty puolihuolimattomasti silkassa American-dippijauheessa. Mausteen jakautumisen epätasaisuudesta johtuen joukossa on yksilöitä, jotka maistuvat vain ja ainoastaan tylsältä maissimassalta, ja toisaalta yksilöitä, jotka pistävät tujakkuudessaan köhityttämään. Suolaa on passelisti, mutta tomaatti hallitsee yli muiden makujen, ja kokonaisuus kaipaisi makeutta.

Kokonaisuus: Hyvästä konseptista huolimatta Kruntsien toteutus jää puolitiehen. Tulee mieleen, että Krunts-mauste voisi toimia huomattavasti paremmin perinteisissä perunalastuissa evästettynä kunnollisella määrällä rasvaa. Kuivan naksun pinnassa maku on liian yksiulotteinen.

Arvosana: 3,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American?

Taffel Delisips Mild Chili & Créme Fraiche

Maalaisperunalastut, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Missä kulkee maalaissipsin, artesaanisipsin ja delisipsin raja – vai voiko kaikkia kolmea termiä käyttää surutta ristiin? Onko tällaisella pohdinnalla edes merkitystä? Ei välttämättä, mutta tulipahan kuitenkin mieleen.

Taffel on siis juuri lanseerannut kolme Delisips-nimikkeellä kulkevaa pikkupussia, joiden maut ovat karamellisoitu voi & merisuola, cheddar & kermaviili sekä nyt käsillä rapiseva mieto chili & ranskankerma.

Delisipsien pussit henkivät todellista eksklusiivisuutta limited edition -merkintöineen, iloisine ihmiskuvineen sekä irrottelevine copyteksteineen. Paljastuuko pussista jotain ainutlaatuista vai silkka tusinatuote? Ottakaamme selvää!

Rakenne: Keskikokoisten delisipsien poimut ovat leveitä ja syviä, mikä on mahdollista lastun paksuuden ansiosta. Väriltään oranssihtavien sipsien reunoilta ei juurikaan löydy kuorta, mutta rasvaa on senkin edestä. Pussin lupaus äärimmäisestä rapeudesta lunastetaan: sipsit ovat pureskellessa paikoin jopa kivuliaan rapeita ja teräviä. Silti nautin!

Maku: Makuosastolla delisipsit hämmentävät. Sokkotestissä en tunnistaisi makuprofiilista chiliä saati ranskankermaa, vaan voisin helposti erehtyä luulemaan lastuja grillisipseiksi, ja syvien poimujen johdosta vieläpä verrattaen klassisiksi sellaisiksi. Myyntipuheessa mainittu paprika erottuu kyllä, ja lastuissa esiintyy paikoitellen häivähdys tulisuutta. Suolan määrä on oivallinen ja tukee oivasti taustalla välkkyvää perunaa.

Kokonaisuus: Taffel Delisips Mild Chili & Créme Fraiche on oivallinen sipsi, jos ei odota sen maistuvan chililtä tai ranskankermalta. Grillisipseinä ne ovat äärimmäisen kelvollisia.

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki tai muu raikas dippi!

Taffel Chicken Flavor With Honey & Chili

Maustettu, Sileä, Sipsit

Yngwie Malmsteenkin tietää, että enemmän on enemmän. Silti olen lähtökohtaisesti hieman epäileväinen Taffelin kana-hunaja-chili-uutuussipsien suhteen. Näin monta voimakasta makua yhdessä pussissa tuntuu enemmän uhalta kuin mahdollisuudelta.

Rakenne: Ulkonäkönsä puolesta sipsit ovat perusvarmaa Taffelia. Paikoin jopa koomisen isot lastut ovat sopivan ohuita ja niiden rapeus on lehteilevää. Rasvaa on passelisti. Oranssiin kanttaava väri muistuttaa Rancheista.

Maku: Tällä osastolla Taffel ajaa metsään ja pahasti. Makukokonaisuus on harvinaisen sekava ja tunkkainen. Hunajan makeus riitelee savuisen ja bbq-vivahteisen kanan kanssa, kana törmää chilin mietoon tulisuuteen ja chili ei yksinkertaisesti soinnu tällä kertaa yhteen hunajan kanssa. Mitkä tahansa kaksi kolmesta mausta voisivat toimia keskenään, mutta kaikki kolme kerralla on aivan liikaa.

Kokonaisuus: Olisin halunnut tykätä tästä ennakkoluulottomasta makuyhdistelmästä, mutta tasapaino on niin pahasti pielessä, ettei lopputulosta voi julistaa minkään tason voittajaksi.

Arvosana: 1,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ranch.

Vappu-special: Snack Fries simapillinä

Ilmiöt

Päivystävän snackspertin puoliso muistelee aina tähän aikaan vuodesta lapsuutensa vappua, jona oli ystävänsä kanssa saanut ahaa-elämyksen ja käyttänyt Snack Frieseja siman ryystämiseen. Olen toisinaan miettinyt, että idea voisi olla testaamisen arvoinen, mutta toisaalta rinnastanut sen ruoalla leikkimiseen.

Tänä vappuna päätin kuitenkin viimein tarttua härkää sarvista ja tutkia Agit-Propin kuuntelun lomassa, onko ajatuksessa sittenkin mieltä. Tuntuisi lopulta haaskaukselta elää elämänsä loppuun saakka niin, ettei olisi koskaan hyödyntänyt Snack Friesin pillimäistä muotoa, no, pillinä.

Siispä asiaan! Snack Friesin työntäminen simalasiin tuntuu alkuun jotenkin riettaalta, mutta muuttuu yllättävän pian luontevaksi. Sima virtaa runsaana pilliksi muuttuneen naposteen läpi. Makean siman ja bbq-mausteen yhdistelmä ei ole taivaassa tehty liitto, mutta tuntuu hetken uutuudessaan ja outoudessaan kutkuttavalta. Snack Friesin ulottuvuus loppuu ennen lasin puoliväliä, mutta ainakaan naposte ei ennätä lutteroitua, ellei juo syystä tai toisesta todella hitaasti.

Simassa marinoitunut Snack Fries ei rousku hampaissa, muttei silti ole menettänyt täysin kiinteyttään. Kertamakuelämyksenä se on viihdyttävä, mutta en usko palaavani konseptiin enää tulevina vappuina.

Mutta onpahan nyt kokeiltu tällaistakin!

Taffel Ranch

Maustettu, Sileä, Sipsit

Olen hokenut jokaisessa sipsiblogia koskevassa haastattelussa jo parin vuoden ajan, että kaikkien aikojen lempisipsini on Taffelin Ranch. Paradoksaalisesti julkaisusta on silti puuttunut Rancheja koskeva arvio koko tämän ajan – ja oikeastaan ihan vahingossa, olin nimittäin vielä taannoin siinä valheellisessa uskomuksessa, että olin jo kirjoittanut tämän arvion.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Rakenne: Taffelin Ranchit ovat kooltaan suuria ja paksuudeltaan juuri sopivan ohuita. Bulkkisipseille kenties poikkeuksellisesti reunoilla on paikoin melko paljonkin kuorta. Miellyttävän sileiden Ranchien rapeus on lehteilevää eivätkä pehmeätköt muruset juuri revi kitalakea. Suutuntuma on myös lievän jauhoinen.

Maku: Ranchien maku hipoo täydellisyyttä. Täyteläisen paksussa paketissa korostuvat tomaatti ja valkosipuli sekä kermainen vieno savuisuus, joka taittaa muiden makujen terävyyttä juuri sopivasti. Suolaa on ihanteellinen määrä. Jälkimakua leimaavat sipuli ja peruna.

Kokonaisuus: Seison yhä aiempien lausuntojeni takana: Taffelin Ranch on Suomen paras sipsi.

Arvosana: 4,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American.

Taffel Bolz Ranch

Härkäpapu, Maustettu, Snacksit

Taffel on viime aikoina ollut tässä julkaisussa kenties jopa yliedustettuna, mutta mahdutetaan putkeen vielä yksi Taffel-arvio. Valmistajalla on historiaa pallomaisten naposteiden kanssa: Nacho Cheese Ballsit ovat tunnetusti parasta ikinä. Siispä toivotankin härkäpavuista valmistetut Bolz-uusnaposteet tervetulleiksi sipsikulhooni.

Rakenne: Ulkoisesti kovasti Nacho Cheese Ballseja muistuttavat Bolzit eroavat esikuvistaan hieman pienemmällä koollaan. Kuivahkot ja vähärasvaisen tuntuiset pallerot ovat kauttaaltaan rapeita, eivät ainoastaan pinnalta. Bolzit pysyvät rasahtelevina useammankin puraisun ajan, eivätkä juuri kökköönny suussa.

Maku: Bolzien Ranch-maku on vahva ja hyvin tomaattipainotteinen. Hedelmäisen maun liepeillä vaanii pienoinen mausteisuus, joka on kuitenkin lähinnä tukevassa roolissa. Kokonaisuus on jopa aavistuksen makea. Härkäpapu viivähtää hetken miedossa jälkimaussa. Makukokonaisuus on jollain tapaa yhtä aikaa kirkas ja tumma.

Kokonaisuus: Bolzit ovat tervetullut lisä uusnaposteiden alati kasvavaan kirjoon. Olisipa pussi isompi! Ei nyt mikään megakoko välttämättä, 150 grammaakin riittäisi hyvin.

Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ei voi dipata.

Taffel Hot Rod

Maustettu, Peruna, Snacksit

Taffel-lastensynttäriklassikoiden trilogian täydentävät tietenkin Snack Friesin ja Raffeleiden jälkeen Hot Rodit. Vekkuli sormusmainen muoto herättää lämpimiä muistoja kilpailuista, joissa kaverien kesken taisteltiin siitä, kuka saa pujotettua eniten Hot Rodeja yhden käden sormiin.

Maun puolesta muistikuvat ovat sen sijaan hataria. En ole ostanut Hot Rodeja varmasti yli kymmeneen vuoteen, enkä nytkään välttämättä olisi tullut ostaneeksi, ellei trilogian käsittely sitä vaatisi.

Rakenne: Hot Rodit eivät juuri vastusta hammasta, ja katoavatkin ensirapeuden jälkeen nopeasti tussahtaen suuhun. Pinnalla on keskipaksu kerros oranssinpunaista maustejauhetta. Hauskuudestaan huolimatta sormusmuoto on varmasti maailman huonoin dipattava, ellei tykkää sotkea sormiaan ja etumustaan perinpohjaisesti. Syömäpuikkojen kanssa homma voisi toimia, mutta valitettavasti sellaisia ei ole käsillä.

Taffelin tuotantolinjalla on selvästi jossain kohtaa viime Hot Rod -ostokerran jälkeen tapahtunut muutoksia. Eivätkö Hot Rodit olleet ennen paksumpia? Myös runsas muotopuolien määrä pussissa kiinnittää huomion.

Maku: Kuvaavin sana Hot Rod -makuelämykselle on yksiulotteinen. Jokseenkin savuinen grillimauste ja runsas suola tukkivat välittömästi makunystyrät ja peittävät kielen. Massan maku on yhtenevä Snack Friesin ja Raffeleiden kanssa, ja tulee esiin lähinnä jälkimaussa. Kuivia huulia kirvelee.

Kokonaisuus: Hot Rodit ovat muoto ilman varsinaista sisältöä. Kaikista Taffelin muotosnackseista niillä on korkein novelty-arvo ja kehnoin yleinen naposteltavuus.

Arvosana: 1,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Teoriassa näiden kanssa voisi maistua jokin tzatziki-tyyppinen raikas juttu, mutta muoto tekee dippaamisen niin haastavaksi, etten välttämättä edes suosittele kokeilemaan.

Taffel Raffel

Peruna, Snacksit

Nyt kun viime viikolla tuli avattua lastensynttäriklassikoiden sarka Snack Fries -arviolla, jatketaan samalla höyryllä Raffeleiden pariin.

Snacks-veteraanit muistanevat, että yhteen aikaan oli olemassa Raffel Strong -niminen variantti, joka erosi perus-Raffeleista sikäli, että Strongit oikeasti maistuivat joltakin. Sitä en muista, milloin tarkalleen Strongit katosivat kaupoista. Jos joku tietää, kommentoikaa alle!

Rakenne: Kuten Snack Friesin kohdalla, myös Raffeleiden muoto on ennen kaikkea hauska ja mukava dipattava. Koostumuksensa puolesta Raffelit ovat samaa sileää perunamassaa, joka on pureskellessa ennemminkin kovaa kuin rapeaa. Lapsena oli erityisen hauskaa asettaa Raffel ylä- ja alahampaiden väliin ja ruuvata se hampaiden välistä sisemmälle suuhun.

Maku: Jos Snack Friesit olivat jokseenkin mauttomia, Raffelit eivät sitten ihan oikeasti maistu miltään muulta kuin miedolta massalta ja suolalta. En väkisinkään keksi Raffelien mausta enempää sanottavaa.

Kokonaisuus: Ei hyviä, ei pahoja. Kai joku tällaisia mauttomiakin asioita napostekulhoonsa kaipaa. Itse toivoisin vielä joskus näkeväni Raffel Strongit jälleen sipsihyllyissä. Katsotaan, täydentyykö trilogia ensi viikolla Hot Rods -arviolla!

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Sama juttu kuin Snack Friesilla – mikä tahansa!