Estrella Cheddar & Sourcream

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Hyvät juustosipsit ovat harvassa. Siksi innostun joka kerta suorastaan suhteettoman paljon, kun huomaan lähihypermarketin hyllyyn ilmestyneen uutuuksia tällä rintamalla – josko viimein tällä kertaa tärppäisi?

Viimeisin tulokas juustosipsien mahdollisten pettymysten sarjassa on Estrellan Cheddar & Sourcream, joka lupaa suuria ihanasta kermaisuudesta ja aidosta cheddarista. Estrella on toisaalta viime aikoina lyönyt uutuuksillaan lähinnä kunnareita, joten odotukseni ovat kenties tavallistakin korkeammalla.

Rakenne: Cheddar & Sourcreamien poimut ovat yllättävän suuria huomioiden, että kyse on Estrellan sipseistä. Poimujen syvyys lähentelee klassista Taffel-tasoa, mutta itse lastut ovat kenties rahtusen ohuempia verrattuna Taffelin isopoimuisiin. Reunoilla on paljon kuorta, vaikka kyseessä ei ole ns. maalaisperunalastu. Sipsien rasvaisuudessa on huomattavia eroja lastujen välillä, mikä tuo toki mukavan yllätyselementin. Kokonsa puolesta sipsit kanttaavat enemmän isoihin kuin pieniin. Konsistenssin puolesta kokonaisuus on lopulta erittäin ”perus”.

Maku: Tällä osastolla Cheddar & Sourcream loistaa. Kokonaisuus on upean tasapainoinen ja lempeä, muttei pätkääkään tunkkainen, toisin kuin monet muut juustosipsit. Juustoa on juuri sopivasti, muttei yhtään liikaa. Hapankerma kanttaa cheddarin terävyyttä kuin hentoinen utu. Sipuli on yllättävän voimakkaassa roolissa, muttei tämäkään ole haitaksi: se tunnetusti sopii cheddarin kaveriksi, ja alistuu myös hyvin hapankerman tasapainottavaan tahtoon. Juusto antaa tilaa myös perunalle.

Kokonaisuus: Kerrassaan herkullinen! Pidän myös Estrellan viime aikoina harjoittamasta isopoimuisemmasta linjasta. Jos olette kuulolla: saisiko Ranch & Sourcreameja myös isopoimuisina?

Arvosana: 4,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ehdottomasti Holiday.

Lay’s Hamka’s Original

Erikoisuudet, Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Makuja maailmalta, Snacksit

Hollannissa asuvan Aten sipsiyllätyslaatikosta paljastui viime viikon arviosipsin lisäksi pussillinen Lay’sin Hamka’seja, joiden mausta tai yleisestä luonteesta en saanut pussin kyljestä mitään käsitystä – flaamia en osaa ensinkään, ja saksan kielen taitonikin on lopulta melko onneton.

Googlettelun perusteella kyseessä on ilmeisesti joku tosi hollantilainen juttu, joita saa Suomeen hankittua harvoista hollantilaiselintarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista. Hamka’seja myös valmistaa Lay’sin lisäksi monta muutakin hollantilaisvalmistajaa. Jännittävintä Hamka’sissa on ristikkopottumaisen ulkoasun lisäksi maku: kinkku ja juusto!

Rakenne: Ristikkoperunat mieleen tuova muoto on upea ja sopii niin käteen kuin suuhunkin. Jälkimmäisessä tuntuma on muhkean ilmava ja erittäin rapea. Miinukseksi laskettakoon lievä kuivuus sekä se, että pureskellessa maissimassa menee jokseenkin rakeiseksi ja hampaissa ritiseväksi.

Maku: Tein sillä tavalla, että lähdin maistelemaan Hamka’seja ennen kuin olin selvittänyt, miltä niiden pitäisi maistua. Juusto oli helppo tunnistaa, se nimittäin pölähtää suuhun todella vihaisesti heti ensipuraisusta. Kinkku alkoi löytyä juuston alta tarkemmalla maistelulla, kun tajusin sitä kokonaisuudesta etsiä. Juusto ei valitettavasti ole kovin hyvää, vaan pikemminkin melko esanssista ja kinkun kanssa jotenkin sukkaista. Vertailukohtaa voit etsiä lähihuoltoasemasi huokeimmasta päivän vanhasta kinkku-juusto-sämpylästä. Vahvuudestaan huolimatta mauste häviää suusta melko nopeasti ja jättää jälkeensä paljaan maissimassan maun.

Kokonaisuus: Hamka’s on kuriositeettina viihdyttävä, mutta ei saa toivomaan, että vastaavaa tuotetta löytyisi suomalaisista sipsihyllyistä.

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Lay’s Strong Chilli and Lime

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Hollannissa asustava sipsiblogin ystävä Atte muisti päivystävää snacksperttiä taannoin kenkälaatikollisella sipsejä, joita ei kai ainakaan toistaiseksi ole saatavilla Suomen sipsimarkkinoilla. Kiitos Atte!

Otetaan ensin käsittelyyn ”perfect with beer”-täkylauseella huomioni napannut Lay’sin Strong, jonka makuparina on chili ja lime. Tottelen kehotusta ja korkkaan maistelun kaveriksi IPA-tyyppisen oluen.

Rakenne: Lay’sien poimut ovat paksuja/leveitä, mikä toki peräänkuuluttaa myös paksua lastua. Kokovaihtelua on pussissa paljon, mutta enemmistö kanttaa keskikokoiseen. Paisto ja siitä seuraava väritys on hieman epätasaista. Rapeus on 0–5-asteikolla jossain kolmosen ja nelosen välissä. Rasvaa on melko vähän, ja hieman kuivat lastut muuttuvat pureskellessa nopeasti jauhoisiksi. Kuivuus toki sopii hyvin yhteen oluen märkyyden kanssa.

Maku: Kunnon makupommi! Pussin kyljessä olevasta 1/3-chilimerkinnästä huolimatta poltetta on tujakasti. Chili ei silti ole överi, ja sitä tasapainottavat vieno makeus sekä limestä tuleva mehukkuus, joka tuo jollain tapaa mieleen Taffelin Dinerit. Intensiivinen maku katoaa suusta melko nopeasti, minkä jälkeen kielelle jäävät peruna ja kutkutteleva jälkipolte. Suolaa saisi kenties olla hivenen enemmän.

Kokonaisuus: Ymmärrän hyvin, miksi pussin kyljessä painotetaan sipsien sopivuutta oluen kanssa. Toimivat ne kyllä sellaisenaankin oivallisesti!

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä

Dippisuositus: Valkosipuli.

Taffel Ranch

Maustettu, Sileä, Sipsit

Olen hokenut jokaisessa sipsiblogia koskevassa haastattelussa jo parin vuoden ajan, että kaikkien aikojen lempisipsini on Taffelin Ranch. Paradoksaalisesti julkaisusta on silti puuttunut Rancheja koskeva arvio koko tämän ajan – ja oikeastaan ihan vahingossa, olin nimittäin vielä taannoin siinä valheellisessa uskomuksessa, että olin jo kirjoittanut tämän arvion.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Rakenne: Taffelin Ranchit ovat kooltaan suuria ja paksuudeltaan juuri sopivan ohuita. Bulkkisipseille kenties poikkeuksellisesti reunoilla on paikoin melko paljonkin kuorta. Miellyttävän sileiden Ranchien rapeus on lehteilevää eivätkä pehmeätköt muruset juuri revi kitalakea. Suutuntuma on myös lievän jauhoinen.

Maku: Ranchien maku hipoo täydellisyyttä. Täyteläisen paksussa paketissa korostuvat tomaatti ja valkosipuli sekä kermainen vieno savuisuus, joka taittaa muiden makujen terävyyttä juuri sopivasti. Suolaa on ihanteellinen määrä. Jälkimakua leimaavat sipuli ja peruna.

Kokonaisuus: Seison yhä aiempien lausuntojeni takan: Taffelin Ranch on Suomen paras sipsi.

Arvosana: 4,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American.

Pringles Limited Edition Focaccia Flavour

Makuja maailmalta, Poimutettu, Sileä, Sipsit

Sipsiblogin ystävä Hanna lahjoitti arvioitavaksi kerrassaan erikoisen löydön: leivänmakuisia Pringlesejä. En muista, että olisin aiemmin törmännyt aivan vastaavaan konseptiin, vaikka kaikenlaisia erikoisia makuyhdistelmiä ja sipsikonsepteja on vuosien varrella tullut vastaan.

Rakenne: En keksi enää tässä kohtaa Pringlesien koostumuksesta yhtään mitään uutta sanottavaa. Olennainen on jo todettu aiemmissa Pringles-arvioissani. Avainsanoja ovat aina ja ikuisesti tasalaatuisuus ja jauhoinen pseudorapeus.

Maku: Focaccia-Pringlesit ovat yllättävän maukkaita eikä ole täysi mahdottomuus, etteikö niiden maun saisi jopa veikattua oikein sokkotestissä. Mausteessa korostuvat etenkin rosmariini, oliivi ja sipuli – sekä suola, jota on aivan järkyttävän paljon. Jokseenkin pizzahtavassa kokonaisuudessa on myös harvinaisen vähän Pringlesien ominaismakua. Itse en Pringles-massan mausta niin välitä, eli tälle arvioijalle tämä on lieventävä asianhaara.

Kokonaisuus: Foccacia-variantti on Pringlesien joukossa maukkaimmasta päästä, mutta kärsii suolaisuudestaan. Miedommalla suolauksella käsissä olisi ainakin kolmosen sipsi.

Arvosana: 2,6 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ehkä jotain makeaa suolaisuuden tasapainoksi?

Taffel Bolz Ranch

Härkäpapu, Maustettu, Snacksit

Taffel on viime aikoina ollut tässä julkaisussa kenties jopa yliedustettuna, mutta mahdutetaan putkeen vielä yksi Taffel-arvio. Valmistajalla on historiaa pallomaisten naposteiden kanssa: Nacho Cheese Ballsit ovat tunnetusti parasta ikinä. Siispä toivotankin härkäpavuista valmistetut Bolz-uusnaposteet tervetulleiksi sipsikulhooni.

Rakenne: Ulkoisesti kovasti Nacho Cheese Ballseja muistuttavat Bolzit eroavat esikuvistaan hieman pienemmällä koollaan. Kuivahkot ja vähärasvaisen tuntuiset pallerot ovat kauttaaltaan rapeita, eivät ainoastaan pinnalta. Bolzit pysyvät rasahtelevina useammankin puraisun ajan, eivätkä juuri kökköönny suussa.

Maku: Bolzien Ranch-maku on vahva ja hyvin tomaattipainotteinen. Hedelmäisen maun liepeillä vaanii pienoinen mausteisuus, joka on kuitenkin lähinnä tukevassa roolissa. Kokonaisuus on jopa aavistuksen makea. Härkäpapu viivähtää hetken miedossa jälkimaussa. Makukokonaisuus on jollain tapaa yhtä aikaa kirkas ja tumma.

Kokonaisuus: Bolzit ovat tervetullut lisä uusnaposteiden alati kasvavaan kirjoon. Olisipa pussi isompi! Ei nyt mikään megakoko välttämättä, 150 grammaakin riittäisi hyvin.

Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ei voi dipata.

Taffel Hot Rod

Maustettu, Peruna, Snacksit

Taffel-lastensynttäriklassikoiden trilogian täydentävät tietenkin Snack Friesin ja Raffeleiden jälkeen Hot Rodit. Vekkuli sormusmainen muoto herättää lämpimiä muistoja kilpailuista, joissa kaverien kesken taisteltiin siitä, kuka saa pujotettua eniten Hot Rodeja yhden käden sormiin.

Maun puolesta muistikuvat ovat sen sijaan hataria. En ole ostanut Hot Rodeja varmasti yli kymmeneen vuoteen, enkä nytkään välttämättä olisi tullut ostaneeksi, ellei trilogian käsittely sitä vaatisi.

Rakenne: Hot Rodit eivät juuri vastusta hammasta, ja katoavatkin ensirapeuden jälkeen nopeasti tussahtaen suuhun. Pinnalla on keskipaksu kerros oranssinpunaista maustejauhetta. Hauskuudestaan huolimatta sormusmuoto on varmasti maailman huonoin dipattava, ellei tykkää sotkea sormiaan ja etumustaan perinpohjaisesti. Syömäpuikkojen kanssa homma voisi toimia, mutta valitettavasti sellaisia ei ole käsillä.

Taffelin tuotantolinjalla on selvästi jossain kohtaa viime Hot Rod -ostokerran jälkeen tapahtunut muutoksia. Eivätkö Hot Rodit olleet ennen paksumpia? Myös runsas muotopuolien määrä pussissa kiinnittää huomion.

Maku: Kuvaavin sana Hot Rod -makuelämykselle on yksiulotteinen. Jokseenkin savuinen grillimauste ja runsas suola tukkivat välittömästi makunystyrät ja peittävät kielen. Massan maku on yhtenevä Snack Friesin ja Raffeleiden kanssa, ja tulee esiin lähinnä jälkimaussa. Kuivia huulia kirvelee.

Kokonaisuus: Hot Rodit ovat muoto ilman varsinaista sisältöä. Kaikista Taffelin muotosnackseista niillä on korkein novelty-arvo ja kehnoin yleinen naposteltavuus.

Arvosana: 1,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Teoriassa näiden kanssa voisi maistua jokin tzatziki-tyyppinen raikas juttu, mutta muoto tekee dippaamisen niin haastavaksi, etten välttämättä edes suosittele kokeilemaan.

Snack Day Kettle Cooked Smokey Barbeque

Maalaisperunalastut, Maustettu, Sileä, Sipsit

Lidlin Snack Day (ent. Crusti Croc) -mallisto kattaa nykyään perussipsien ohella myös runsaan ja vaihtuvan valikoiman maalaisperunalastuja. Sarjan salt & vinegar -versio kuittasi taannoin sipsiraadin sokkotestin voiton. Nyt on aika sukeltaa savuiseen barbeque-pussiin!

Rakenne: Snack Dayn maalaislastut ovat kooltaan pienistä keskisuuriin. Kuorta on keskipaksuissa lastuissa maalaismaiseen tapaan reunoilla runsaahkosti. Huomion kiinnittää upea oranssinpunainen väri. Kärähtäneitä yksilöitä on pussissa kenties keskimääräistä enemmän. Sipsit ovat melko öljyisiä, mikä aiheuttaa läpikuultavuutta ja pinnan kuplaisuutta. Lastujen rapeus on kovaa laatua, sipsit lohkeavat hampaissa teräviksi siruiksi. Jauhoisuutta ei lastuissa ole laisinkaan.

Maku: Snack Dayn makeassa bbq-mausteessa on jotain samaa kuin joissakin markettien valmis-ribseissä. Savuisuus on lempeää sorttia, eikä mauste tuki makunystyröitä toisin kuin monien muiden grillisipsien kohdalla. Kielen voiteleva runsas öljyisyys korostuu myös maussa. Makukokonaisuus on kuitenkin melko hyvin tasapainossa, suolaa ehkä kaipaisin hitusen enemmän. Perunaa ei öljyn ja mausteen alta maista ensinkään.

Kokonaisuus: Tasapainoinen ja hyvänmakuinen sipsi, jonka kovuus saattaa jakaa mielipiteitä. Bbq-maustettuja maalaisperunalastuja tuntuu markkinoilla olevan melko vähän, näkisin mielelläni muiden valmistajien ottavan Snack Dayn haasteen vastaan.

Arvosana: 3,7 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Holiday.

Rainbow Juusto Snacks Cheddar Taste

Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Snacksit

”Ison pussin” käsite on lopulta melko suhteellinen. Esimerkiksi Taffelin tapauksessa megapussi perunalastuja on 325 grammaa, mutta megapussi juustonaksuja vain 235 grammaa. Estrella ei käytä megapussi-terminologiaa, mutta pakkaa perunalastuja peruspussiinsa 275 grammaa ja juustonaksuja 225 grammaa.

Rainbow’llakaan ei tehdä pussin koosta numeroa, mutta on ymmärretty, että enemmän on aina enemmän. ”Peruspussi” juustonaksuja sisältää nimittäin jopa 275 grammaa naposteita. Oikein!

Rainbow’n juustonaksut tulevat muuten tiettävästi Orklan tehtaalta, eli todennäköisesti samasta paikasta kuin Taffelinkin vastaavat. Lieneekö kyseessä siis sama tuote eri pussissa? Katsotaan!

Rakenne: Rainbow’n juustonaksut ovat pehmeän tussahtavia, mutta tästä huolimatta hyvin tyydyttävää naposteltavaa. Harvinaisen tasalaatuiset ja -muotoiset naksut ovat melko pieniä niin pituuden kuin leveydenkin puolesta – pienempiä kuin Taffelit. Pureskellessa juustonaksut menevät liisterimäiseksi liejuksi, joka valtaa ihanasti kitalaen ja hampaankolot. Naksujen väri on terveen oranssi ja makujauhoisuus sopivan runsasta, samaa luokkaa esimerkiksi juuri Taffelin kanssa.

Maku: Rainbow’n juustonaksujen juustossa ei ole juuri syvyyttä, muttei toisaalta vikaakaan – en silti välttämättä tunnistaisi sitä cheddariksi sokkotestissä. Suolaa on äärimmäisen sopivasti. Jälkimaussa korostuu vahvasti maissi. Kokonaisuus on lempeän tasapainoinen, ja kerta kaikkiaan hyvänmakuinen.

Kokonaisuus: Rainbow’lla on käsissään todellinen voittaja. Mikäli naksuissa olisi hieman enemmän bodya, olisin valmis nostamaan Rainbow’n perusjuustonaksujen kuninkuusluokkaan.

Arvosana: 4,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ei pidä sinun juustonaksuja dippaaman.

Taffel Raffel

Peruna, Snacksit

Nyt kun viime viikolla tuli avattua lastensynttäriklassikoiden sarka Snack Fries -arviolla, jatketaan samalla höyryllä Raffeleiden pariin.

Snacks-veteraanit muistanevat, että yhteen aikaan oli olemassa Raffel Strong -niminen variantti, joka erosi perus-Raffeleista sikäli, että Strongit oikeasti maistuivat joltakin. Sitä en muista, milloin tarkalleen Strongit katosivat kaupoista. Jos joku tietää, kommentoikaa alle!

Rakenne: Kuten Snack Friesin kohdalla, myös Raffeleiden muoto on ennen kaikkea hauska ja mukava dipattava. Koostumuksensa puolesta Raffelit ovat samaa sileää perunamassaa, joka on pureskellessa ennemminkin kovaa kuin rapeaa. Lapsena oli erityisen hauskaa asettaa Raffel ylä- ja alahampaiden väliin ja ruuvata se hampaiden välistä sisemmälle suuhun.

Maku: Jos Snack Friesit olivat jokseenkin mauttomia, Raffelit eivät sitten ihan oikeasti maistu miltään muulta kuin miedolta massalta ja suolalta. En väkisinkään keksi Raffelien mausta enempää sanottavaa.

Kokonaisuus: Ei hyviä, ei pahoja. Kai joku tällaisia mauttomiakin asioita napostekulhoonsa kaipaa. Itse toivoisin vielä joskus näkeväni Raffel Strongit jälleen sipsihyllyissä. Katsotaan, täydentyykö trilogia ensi viikolla Hot Rods -arviolla!

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Sama juttu kuin Snack Friesilla – mikä tahansa!