Estrella lähestyi allekirjoittanutta taannoin tiedustellen, olisinko kiinnostunut saamaan arviokulhooni syksyn naposteuutuuksia. Vain todellinen uuvatti kieltäytyy ilmaisista sipseistä, joten vastasin luonnollisesti uteluun myöntävästi nopeammin kuin ehdit sanoa historian sipsien rapinaa.
Parin viikon kuluttua posteljooni toi ovelleni lupaavan pahvilaatikon, jonka tietysti välittömästi juhlallisesti avasin. Äimistykseni oli melkoinen, kun kannen alta paljastui muutamia pähkinäuutuuksia ja syksyn todellinen sipsimegayllätys: …Kickers?
Siis Kickers? Kyllä, vanha kunnon Kickers, mutta tähden muotoisena. Ei jännittäviä uutuusmakuja, ei uusia avauksia naposteiden pääraaka-aineiden saralla. Jostain syystä ”leijasipsien” muodonmuutosta markkinoidaan Kickersin paluuna, vaikkeivät Kickersit tietääkseni ole minnekään menneetkään viime vuosikymmenen alkupuoliskolla kauppoihin palattuaan.
Uskollisimmat sipsiblogin lukijat tietävät, että suhteeni Kickersiin on varsin läheinen – olenpa mm. kosinut vaimoani Kickers-pussilla sormuksen sijaan. Siksi olen yhtä aikaa sekä varuillani että iloinen tällaisten muutosten äärellä. Toisaalta lempinaposteeseeni on menty kajoamaan, toisaalta taas Estrella näyttää pitävän huolta klassikkotuotteestaan, mikä herättää toivoa, että Kickers viihtyy Suomen hypermarkettien sipsihyllyillä vielä pitkään tulevaisuudessakin.
Samalla tässä kohtaa tulee korjattua se huutava vääryys, ettei Kickerseistä ole toistaiseksi löytynyt arviota tältä sivustolta.
Rakenne: On huojentavaa, ettei uusi pentagrammimainen muoto ole millään muotoa vaikuttanut Kickersin tuttuun rouskeeseen. Sopiva paksuus, huokoinen rapeus ja miellyttäväksi mössöksi pureskellessa muovautuva massa tekevät Kickerseistä äärimmäisen kutkuttavaa naposteltavaa. Perunapuristeille tyypillisesti rasvaa on keskiniukasti, mutta juuri sen verran, ettei kitalaki pääse kuivumaan.
Maku: Koostumuksen ohella myös Kickersin selkeistä komponenteista lavein siveltimenvedoin rakennettu maku on ennallaan. Lempeä hapankerma tasapainottaa terävän sipulin täydellisesti. Massan mieto perunan maku ei yritäkään ottaa kokonaisuudessa sen kummempaa roolia, mutta hoitaa tonttinsa erinomaisesti. Suolaa on niin ikään tuttuun tapaan annosteltu sopivan reilulla kädellä. Sipuli jää miellyttävästi leijailemaan jälkimakuna pitkäksi aikaa.
Kokonaisuus: Kickersin naposteleminen on kuin ystävän tai rakkaan halaus raskaan työpäivän päätteeksi. Se on jotain, mihin muuttuvassa maailmassa edelleen toistaiseksi voi luottaa. Se on snackstaasi parhaasta päästä, ja nousee suurella sipsilistalla jaetulle ensimmäiselle sijalle.
Arvosana: 4,7 pistettä viidestä.
Dippisuositus: Parempi kun et dippaa!
Omaan suuhun konaisuus oli ikävästi muuttunut. Muistuttaa enemmän kuivaa maissi snäkiä kuin aiemmin myynnissä ollutta kickerssiä.
Myös mausteiden vähyys kokonaisuudessa harmittaa.
Tai olen vain saanut huonon erän.
Okei, erojahan voi erissä kyllä olla! Omat Kickersini saapuivat suoraan Estrellalta, joten niiden tuoreus on varmaankin aika lailla taattu. Kaupan hyllyssähän ne voivat seistä pitkänkin aikaa.
Minustakin oli ihan toisenlainen maku kuin 90-luvulla… ja missä ne vihreät hippuset?
Nuo tähden muotoiset ovat ruotsin puolella olleet aina OLW Stjärnor-nimellä tunnettuja ja maultaan tosiaan aivan samoja kuin Kickersit. Jännänä huomiona tosin, että juuri ostin Haaparannasta tähtisipsejä, joiden muoto oli muuttunut tähdenmuotoiseksi ”taskuksi” ja vieläpä juuri samaan aikaan, kun Kickers muuttuu vanhaksi tähtisipsiksi. Eli aika vahvaa yhteistyötä taitavat tehdä länsinaapurin sipsijätin kanssa Estrellalla.
Kiitos kiinnostavasta ja asiantuntevasta tiedosta!