Juustonaksupäiväkirjat

Ilmiöt, Juustonaksun sukulaiset, Snacksit

Juustonaksut ovat lähes yhtä poleeminen aihe naposteiden ystävien keskuudessa kuin Pringles ja linssisipsitkin. Toiset pitävät niitä loukkauksena juuston käsitettä kohtaan, toiset taas rakastavat niiden rahtusen irstastakin olemusta. Tässä vaiheessa aiempiin kirjoituksiini vihkiytynyt lukija jo tietänee, että lukeudun ehdottomasti jälkimmäiseen leiriin.

Juustonaksujen ystävienkin piirissä on eri faktioita, ja siitä päästäänkin viikon todellisen aiheen äärelle. Työporukan lounaskeskustelussa tuli puheeksi se, milloin juustonaksut ovat parhaimmillaan: heti pussin avaamisen jälkeen rapeimmillaan, vai yön–parin yli seisoneina ja rahtusen nahistuneina?

Kysymys on ilmeisen universaali, ja se onkin pikaisen googlettelun perusteella herättänyt keskustelua monenlaisilla foorumeilla aina Ylilaudasta Redditin kautta MTV Uutisiin. Useimmissa lähteissä mainitaan, että juustonaksut ovat parhaimmillaan yön yli tekeytyneinä, mutta pidempiäkin aikamääreitä on esitetty. On siis pseudotieteellisen kokeen aika.

Päivä 1 kello 20.54, heti pussin avaamisen jälkeen. Pari viime vuotta olen tyydyttänyt juustonaksuhimoani pääasiassa Taffelin Jumbojuusto Bacon & Cheddarilla ja tajuan, etten oikeastaan ole syönyt perusmuotoisia Juustosnackseja pitkään aikaan. Muistikuvani niiden todellisesta luonteesta saattaa siis olla jopa jokseenkin hämärtynyt. Pidän tätä erinomaisena lähtökohtana juustonaksuprojektille, sillä minulla ei todella ole valmista mielipidettä siihen, missä kohtaa pussin avaamisen jälkeen juustonaksut ovat parhaimmillaan.

Heti pussin avaamisen jälkeen juustonaksut ovat erittäin rapeita ja rakenteeltaan melko ilmavia. Ne eivät varsinaisesti jankkiudu pureskellessa juurikaan, vaan katoavat nopeasti jättäen jälkeensä jo lapsuudesta tutun miedon juuston maun. Oliko makua ennen enemmän vai tuntuuko se vain siltä? Bacon & Cheddar -variaatioon verrattuna kokemus on todella erilainen, mutta vaihtelun väitetään virkistävän.

Päivä 2, kello 9.17. Huomaan pohtivani valintojani, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kirjoitan nettiin siitä, kuinka syön juustonaksuja monena peräkkäisenä päivänä ja pidän niitä hyvinä.

Aamukahvin kanssa nautitut juustonaksut eivät vielä osoita merkittäviä nahistumisen merkkejä. Panen merkille, että juustonaksut ja kahvi ovat oivallinen yhdistelmä. Rapeus on ennallaan, mutta tuntuu, että makua on jotenkin eilisiltaa enemmän.

Työkaverini filosofoi, että juustonaksut maistuvat parhaalta juhlien jälkeisenä aamuna. En juhlinut eilen, mutta yhden oluen nautin vapaapainin katsomisen kyytipoikana. Vaikuttaakohan?

Luin Instagramista mielipiteen, jonka mukaan juustonaksut ovat nahkeudeltaan optimaalisia 40 tuntia pussin avaamisen jälkeen. Omassa projektissani tämä aikamääre tulee täyteen kolmantena päivänä kello 12.54. Saa nähdä!

Päivä 2, kello 11.32. Nappaan pari juustonaksua lounaan yhteydessä. Juustonaksupussi oli keittiön sivupöydällä samalla kun paistoin lettuja, mikä saattoi vaikuttaa keittiön ilmankosteuteen ja lämpötilaan. Pientä nahkeuden ilmaantumista havaittavissa!

Päivä 2, kello 20.46. Pussin avaamisesta on osapuilleen vuorokausi. Juustonaksut ovat selvästi alkaneet nahistua, mutta rapeutta on silti mukana melko roimasti. Tavallaan pidän tästä nahistuneen ja rapean välimallista, mutta epäilen, että juustonaksut nahkeutuvat/paranevat tästä vielä.

Päivä 3, kello 11.12. Kriittiseen 40 tunnin rajapyykkiin on vielä muutama tunti, mutta nahkeus alkaa jo voittaa rapeuden. Juustonaksujen rakenne on muuttunut suussa mössööntyvään suuntaan ja sormiin tuntuu jäävän aiempaa enemmän keltaista taikapölyä. Nahkeus tuo juustonaksuihin enemmän “bodya”, mikä tekee pureskelusta nautinnollisempaa. Katsotaan muutaman tunnin päästä!

Päivä 3, kello 13.55. 40 tunnin raja ylittyi tunnilla. Juustonaksujen tila melko lailla sama kuin kello 11.12, tuntuu, että nahkeutumisen varaa olisi vielä vähäsen. Pussista jäljellä osapuilleen kolmannes, saa nähdä, riittääkö koe-erästä enää neljännelle päivälle, varsinkin kun illalla on seurattava eduskuntavaalituloksen kehittymistä, mikä tunnetusti vaatii napostelua.

Päivä 3, kello 19.41. Pussin avaamisesta on pian kaksi vuorokautta ja juustonaksuissa alkaa nyt olla sellainen nahkeus, jonka toivoinkin niiden saavuttavan. Rapeutta on sen verran, että puraistessa vielä rasahtaa, mutta alun kevyt ilmavuus on korvaantunut herkullisella mutusteltavuudella. Sanoisin, että juustonaksut ovat nyt parhaimmillaan. Aion vielä jättää pussin pohjalle pienen erän neljättä päivää varten, mutta uskon, että käyrä on tästedes laskeva.

Päivä 4, kello 7.12. Nahkeus on pysynyt osapuilleen ennallaan, ei mainittavia muutoksia. Pussin pohjalla muutama yksinäinen juustonaksu. Koe päättyy illalla.

Päivä 4, kello 21.14. Kolmannen päivän illan jälkeen juustonaksuissa ei enää tapahtunut mainittavia muutoksia, nahkeus alkoi loppua kohden ehkä jo kääntyä takaisin kohti lievää kuivuutta. Olen hämmästynyt, että sain juustonaksupussin kestämään yli kolme vuorokautta

Tuloksena voidaan siis subjektiivisesti sanoa, että juustonaksut ovat parhaimmillaan noin kaksi vuorokautta pussin avaamisen jälkeen. Lieneeköhän valmistusteknisesti mahdollista tuoda markkinoille jo valmiiksi nahkeutettuja juustonaksuja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *