Historian sipsien rapinaa

Avainsana: sipsit

  • Epäilyttävän halvan sipsin tarina

    Epäilyttävän halvan sipsin tarina

    Eräänä sunnuntai-iltana eräässä kaukaisessa lähiössä, erään kaupan hyllyjen välissä vaeltavan ihmisen kohtasi harvinainen näky.

    Tarjous sipsihyllyllä. Eikä mikä tahansa tarjous, vaan massiivinen alennus. Tarkalleen ottaen 180 grammaa Kartanon perunalastuja 80 sentillä.

    Näinä inflaation kurittamina aikoina kaupassakävijä ei voinut olla tarttumatta tilaisuuteen – hän nappasi pussin käteensä.

    Tarkisti Parasta ennen -päivämäärän. Siihen oli vielä rutkasti aikaa. Lukuisia kuukausia.

    Hän siirsi pussin kämmenotteesta kyynärtaipeeseen ostosten kohdalle.

    Näin hän teki siitäkin huolimatta, että pussin maku oli… Kiinnostava. Tuorejuusto & yrtit? Miksei suoraan tutumpi konsepti, siis yrttituorejuusto? Oliko tuorejuusto enemmän Viola-levitteen kaltainen tuorejuusto vaiko Koskenlaskija -henkinen tuorejuusto? Mitä olisivat yrtit?

    Hänen mielensä läpi vaelsi lukuisia kysymyksiä, mutta niistä suurin oli: Miksi? Vaikka aiheellinen sana kaikui hänen ajatuksissaan, otti hän silti alennuspäissään vielä toisenkin pussin mukaansa.

    Olisiko tämä uhka vai mahdollisuus? Riski oli otettava, kansan oli saatava tietää.

    Kotona hän avasi pussin ja kaatoi siitä lautaselle.

    Sipsit rapisivat lupaavasti.

    Hän oli varustautunut järein apuvälinein: tymäkkä satsi sweet chili -dippiä kyllä peittäisi minkä tahansa maun. Jos johonkin voi tässä disinformaation maailmassa vielä luottaa, se on sweet chili -dippi. 

    Journalismin nimissä hän maistoi ensin vain yhden sipsin. Se oli nahkea tavalla, jolla vain Kartanon sipsit voivat huonoimmillaan olla. Maku oli samankaltainen kuin jääkaappiin unohtuneessa, valmiiksi violankaltaisella valmisteella voidellussa cracker-henkisessä keksissä voisi olla. Tuotelupaus täyttyi ensi haukulla.

    Sipsi oli suorastaan paha.

    Tarkempi maistelu osoitti kuitenkin, että sipsi kuljetti dipin suuhun kuin mikä tahansa muukin litteä perunatuote. Jopa rouskahti toisinaan. Sweet chili teki työnsä uskollisesti.

    Johtopäätös: Toinen pussi oli ollut liikaa. Kauanko kestäisi, että se saataisiin tuhottua?

    Hiljalleen pussi alkoi kadota tuoreempien, tuttujen ja turvallisten sipsipussien taakse.

    Siellä se on vielä tänäkin päivänä.

    Sipsirajan erikoistoimittaja

    Kategoriat:
    Avainsanat: , , ,

  • Testi: Mikä sipsi olet?

    Testi: Mikä sipsi olet?

    Rakas lukija! On tullut Sipsiblogin kenties suurimman mullistuksen aika: vuodesta 2018 tässä julkaisussa rouskutellut Snackspertti saa rinnalleen toisen kirjoittajan.

    Nimimerkillä Sipsirajan erikoistoimittaja kynäilevä kynäniekka tulee keskittymään kirjoituksissaan enemmän ilmiöihin, tarinoihin ja esseisiin, Snackspertti puolestaan jatkaa hyväksi havaitulla arviolinjalla. Toivottavasti tämä uusi luku blogin historiassa on mieleinen, rapeita lukuhetkiä!

    Rouskutusta rinnassa, sipsiä sydämessä? Sipsiblogin historian ensimmäinen kyselyartikkeil on ainoa persoonallisuustesti, jonka tarvitset!

    Miten reagoit, kun pitäisi kertoa oma mielipiteesi?

    1. Menet aina vähän kierteelle, jos ajatuksesi saattavat erottua joukosta.
    2. Tunnet itsesi ja tasalaatuiset mielipiteesi, et epäröi hetkeäkään.
    3. Olet vähän spicy, tai ainakin niin haluaisit itsestäsi ajatella.
    4. Mielipide? Pah, ajatuksesi perustuvat punnittuun tietoon ja tutkittuun faktaan!
    5. Aivan, kerroit sen jo.

    Kuinka mieluiten vietät vapaa-aikaasi?

    1. Aamu-tv, viiden uutiset, seiskan uutiset ja vielä kymmenen uutiset jos hereillä pysyy.
    2. Pihamaalla kuopsutellen tai maansiirtohommissa.
    3. Luet Sisko Savonlahtea tai ACOTAR-sarjaa, sinä et sorsi.
    4. Ei se tekeminen vaan se ympäristö: klassista musiikkia, Yrjö Kukkapuro -tuoli, lasissa hyvää vuosikertaa.
    5. Päriset joko jossain moottoriurheilupuuhassa tai potkunyrkkeilemässä.

    Suhteesi maukkaisiin kastikkeisiin?

    1. Sinulla on muodot juuri niitä varten.
    2. Olet sillä tavalla viehättävä keskustelukumppani, että melkein kuka tahansa loistaa rinnallasi.
    3. Kameleonttina muutut sopivaksi kenen seurassa vain – joskus tosin aika erikoisilla tavoilla.
    4. Hmh, korkeintaan laadukas kermaviili. Kuulut niihin, jotka nuuhkaisevat kahvipapuja puhdistaakseen kaikki paletit ruokalajien välissä.
    5. Ehkäpä valkosipulidippi – jos olet pelkuri –, sinihomejuustodippi jos haluat kunnon ajelun!

    Kun avaat tv:n, mikä ohjelma yllättää sinut iloisimmin?

    1. Ei ole Metsolan voittanutta.
    2. Se on jääkiekko-ottelu, Suomi-Ruotsi!
    3. Bridgertonin uusin kausi, Heated rivalry, mitäs millenniaalit nyt tällä hetkellä rakastavatkaan?
    4. Älykästä keskustelua tai jokin laadukas sarja.
    5. SHOWWPAINII

    Jos sinun pitäisi valita yksi perunaruoka loppuelämäksesi se olisi…

    1. Perunamuussi suoraan pussista, ei kysymystäkään.
    2. Timo, keitettynä kunnon suolassa.
    3. Perunasalaatti, olette yhtä tuttu näky juhlapöydissä.
    4. Varhainen siikli ruusunmuotoiseksi kierrettynä, viidessä rasvassa tiristettynä ja perunapölyllä maustettuna.
    5. Mausteista oranssina hehkuvat ranskalaiset kaikilla mausteilla ja jalapenot päälle!

    Totuuden hetki

    Muistitko olla täysin rehellinen? Jos muistit, voit laskea, mitä vastausvaihtoehtoa sait eniten ja valmistautua kuulemaan ehdottoman, ainoan totuuden!

    Eniten vaihtoehtoja 1?

    Vakaa legenda, vuosikymmeniä muuttumaton. Sinulla on rutiinit kunnossa ja elämäso kulkee kuin tasainen taustahumina, mutta kuitenkin sinäkin olet ainutlaatuinen, ei ole toista kaltaistasi. Olet… Raffel-kierreperuna!

    Eniten vaihtoehtoja 2?

    Koska tavallinen suola ei ole maalaissipsin kaveriksi kylliksi, sinusta on tarpeen muistuttaa, että kyse ei ole mistään Pan-suolasta vaan MERIsuolasta. Olet luotetun klassikon vähän parempi versio. Aina hivenen rapeampi. Mutta silti kanssasi viihtyvät nekin, jotka ovat tottuneet kaupan oman merkin versioon. Olet… Maalaissipsi merisuola!

    Eniten vaihtoehtoja 3?

    Sisälläsi on kaksi sutta: pehmeä kermaviili ja sassy sipuli. Olet ehkä ottanut ulkopuolisia odotuksia omakuvaksesi, mutta alkanut sittemmin etsiä itseäsi. Anna mennä! He eivät tiedä, mitä odottaa! Olet… Sourcream & Onion -sipsi! 

    Eniten vaihtoehtoja 4?

    Hienostunut, täyteläinen, harvinainen… Sinut löytääkseen tarvitaan joko taitoa, rahaa tai sijainti kantakaupungissa, mutta mielestäsi vaivannäkö kannattaa. Sinä jos joku tiedät mikä saa elämän maistumaan ripauksen verran luksuksemmalta. Olet… Tryffel Chips!

    Eniten vaihtoehtoja 5?

    Oletko oinas vai oletko sipsi? Näköjään molempia! Hyppäät milloin tahansa Mad Maxin rekkaan, räiskyt ja roiskut joka suuntaan. Haters gonna hate, tykkääjäts gonna tykätä! Olet… Furious-perunalastu!

    Sipsirajan erikoistoimittaja

    Kategoriat:
    Avainsanat: ,

  • Redhead Bacon Flavoured

    Redhead Bacon Flavoured

    Vaimoni (joka seuraa aikaansa) kertoi, että Internetissä vaahdotaan tällä hetkellä ruotsalaisista Redhead-sipseistä, jotka ovat ilmestyneet ryminällä Prismojen ja Citymarketien sipsihyllyjen paraatipaikoille.

    Ruotsalaiset ovat tunnetusti brändäämisen mestareita, mikä tietysti raivostuttaa suomalaisia, joilta on nyt varastettu ainakin Muumit ja irtokarkit. Suomalaisten kitkeryyttä tuskin edes on noteerattu Itämeren vastarannalla, koska ruotsalaiset keskittyvät omaan juttuunsa ja onnellisuuteensa.

    Redheadin menestyksestäkin on ainakin osittain kiittäminen brändäämistä: viehättävä pussi, näpsäkät markkinointicopyt sekä rohkea lupaus erittäin rapeista ruotsalaisista perunalastuista luovat eittämättä houkuttelevan vaikutelman. Erityisen brändillinen on pussin kylkeen painettu ”Maurin” puheenvuoro, jossa tämä kertoo lapsuudestaan ja väsymättömistä pyrkimyksistään täydellisten sipsien luomiseen.

    Mutta millainen on totuus pussin sisällä?

    Rakenne: Ensimmäisenä huomion kiinnittää Redheadien artesaanimainen ulkonäkö, johon kuuluvat olennaisesti reunoille jätetty kuori sekä kauniit öljykuplat. Pienehköjen lastujen väri on pirteän punaoranssi. Väite erittäin rapeista perunalastuista lunastuu heti ensipuraisulla: Redheadit ovat totta tosiaan käsittämättömän rapeita, mutteivät silti kovia tai suuta raatelevia, mistä lienee kiittäminen lastujen maltillista paksuutta ja erittäin runsasta öljyä.

    Maku: Maku on iso, mutta lopulta harmillisen yksiulotteinen. Päällimmäisenä makuhermoille välittyy pekoniesanssi, jolla on lopulta todella maltillisesti tekemistä oikean pekonin kanssa. Muita hallitsevia makuja ovat paprikajauhe ja suola, ja kokonaisuus tuntuu lopulta enemmän kipakalta grillimausteelta kuin pekonilta. Peruna on hautautunut makuprofiilissa täysin tunnistamattomiin.

    Kokonaisuus: Upeasta rapeudesta huolimatta keskinkertainen ja yksiulotteinen maku raahaa kokonaisuutta alaspäin ”ihan kiva”-sektorille. Pitänee ottaa testiin jokin toinen Redhead-maku.

    Arvosana: 3,5 pistettä viidestä.

    Dippisuositus: Tzatziki tai muu raikas dippi.

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , , ,

  • Lay’s Kräuterbutter

    Lay’s Kräuterbutter

    Yrttivoi- vai valkosipulipatonki? Revin toistuvasti hiuksia päästäni tämän vaikean valinnan edessä pakastealtaan äärellä. Usein valinta osoittautuu mahdottomaksi, ja poistun supermarketista molemmat patongit kainaloissani.

    Paikallisesta Lähi-Idän tuotteisiin keskittyvästä ruokakaupasta tarttui taannoin mukaan Lay’sin jännittävä saksalainen uutuus: yrttivoisipsit. Kuten arvata saattaa, innostuin tästä raikkaasta konseptista suunnattomasti, ja revin pussin kädet täristen auki heti kotioven sulkeuduttua takanani.

    Rakenne: Kuten on esimerkiksi Pringlesienkin kohdalla, myös Lay’s on hyvin pitkälti vakioinut perunalastujensa koostumuksen. Mausta riippumatta Lay’sit tarjoavat perusvarmaa ja klassista lohkeilevaa rapeutta. Ohuiden lastujen väri on kauniin läpikuultava, ja rasvaa on erittäin paljon. Sipsit ovat pääsääntöisesti varsin pieniä.

    Maku: Jos yrttivoi-Lay’sien makua pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi lempeä. Varsin voinen mauste sisältää sopivasti yrttejä, ja suolaa on paljon, joskaan ei liikaa, sillä suolaisuus on tietysti olennainen osa yrttivoipatonkikokemusta. Rasvaisuudesta huolimatta maku ei mene tukkoon, vaan pysyy naposteltavana pussin alusta loppuun.

    Kokonaisuus: Kuin yrttivoipatonki sipsien muodossa. Äärimmäisen suositeltava tuote kaltaisilleni pakastealtaan palvojille.

    Arvosana: 4,1 pistettä viidestä.

    Dippisuositus: Valkosipuli.

    snackspertti

    Kategoriat: , , ,
    Avainsanat: , ,

  • Terveisiä Venezuelasta

    Terveisiä Venezuelasta

    Venezuela on viime aikoina ollut uutisotsikoissa lähinnä poliittisen epävakauden ja kehnojen humanitaaristen olojen ansiosta. Venezuelan tilanne on pääasiassa karmea, mutta ei jotain huonoa ettei jotain hyvääkin.

    Yleisradion Barcelonan kirjeenvaihtajana työskentelevä Maija Salmi on paitsi oivallinen toimittaja, myös pesunkestävä snackspertti. Niinpä onkin vain luonnollista, että Venezuelan matkalta mukaan tarttui ansiokkaan kriisiraportoinnin ohella paikallisia sipsejä, jotka Maija kiitettävästi postitti Suomen Tampereelle höystettynä muutamilla espanjalaisilla herkuilla. Jokaisen tämän tekstin lukijan verorahoja on siis välillisesti käytetty meikäläisen snaddiktion ruokkimiseen

    Sipsilähetystä evästivät saatesanat, joiden mukaan venezuelalaiset sipsit ovat pääasiassa erittäin kamalia, ja paikalliset suosivat mustasta pörssistä hankittavia kolumbialaisia naposteita. (Sipsien musta pörssi kuulostaa sivumennen aiheelta, josta mielellään katsoisin ainakin puolituntisen gonzo-henkisen dokumentin. Joukkorahoitus, anyone?)

    Yllättävänkin vikkelästi Espanjasta saapunut lähetys oli säilynyt hämmästyttävän ehjänä. Riemastuttava Harry Potter -teemainen paketti sai Kaukajärven S-Marketin postivirkailijan ensin hymyilemään ja kerrottuani paketin sisällöstä myös nauramaan räkäisesti.

    Koska yksiäkään (korjatkaa, mikäli olen väärässä) arvioitavista tuotteista ei ole saatavilla Suomen markkinoilla, en näe hyödylliseksi käydä niitä yksitellen läpi järin syväluotaavasti. Tyydynkin siis tiiviisiin luonnehdintoihin, jotka toivottavasti auttavat tämän julkaisun maailmalla matkaavia lukijoita sipsihyllyjen äärellä.

    Arviointikierrokseen osallistui myös vaimoni sekä kolmivuotias poikani, joka tosin jäävättäköön, sillä hänen luonnehdintansa jokaisesta naposteesta oli ”ihan hyvää”.

    Ruffles Sabor a Jamón (Espanja)

    Olen aiemmin testannut lukuisia pekoni- ja ribs-maustettuja sipsejä, mutta kinkkusipsien genressä tämä taitaa olla ensimmäinen laatuaan. Maku on melko lähellä muita edellämainittuja lihasipsejä, mutta savuisempi ja huomattavasti suolaisempi. Rakenne on rapea ja poimut kapeita, mutteivät silti revi suuta rikki.

    Jano tulee nopeasti, ja Jamón-sipsit hyötyisivät ehdottomasti jostakin raikkaasta dipistä. Silti sellaisenaankin maukas ja ennen kaikkea rapea elämys.

    Mun Chyps Ajo intenso (Venezuela)

    En juuri puhu espanjaa, mutta vaimoni osasi onneksi tulkita plátanon tarkoittavan banaania. Pussista päätellen näissä pitäisi olla jonkinlainen valkosipulimauste, mutta totuus on lähempänä tunkkaista barbequeta.

    Mauste on sinällään ihan keskitien kamaa, mutta toimii banaanin kanssa osapuilleen yhtä hyvin kuin nakit joulupuurossa. Lastu on lisäksi erittäin pahvinen ja koko kauneus on uitettu jossain todella iljettävässä öljyssä. En suosittele kenellekään.

    El Original Pepito Dinosaurio (Venezuela)

    Dinosauruksen muotoisia juustonaksuja, jotka haisevat varpaanväliltä eivätkä maistu oikeastaan yhtään miltään.

    Jännittävä muoto antaa odottaaa paljonkin, mutta kokemus on lopulta sama, kuin laittaisi puristettua sahajauhoa suuhunsa. Kielellä häivähtää mieto juusto, mutta nielaisun jälkeen suuhun jää pelkkä kuivuus.

    Lay’s Poppables (Espanja)

    Näistä on vaikea sanoa muuta, kuin että kyseessä on käytännössä Taffel Hearts ilman minkäänlaista maustetta. Melko tylsä, mutta saattaisi toimia dipin kanssa.

    Punch Papas Fritas Con Sabor a Queso (Venezuela)

    Pussissa on noin 70 prosenttia ilmaa ja 30 prosenttia sipsejä. Näiden pitäisi kai maistua juustolta, mutta mauste-esanssi on niin teollinen, että maun nimi voisi oikeastaan olla tehdas. Uitettu samassa iljettävässä öljyssä kuin aiemmat banaanilastutkin. Täysin kamalia.

    Juustosipsejä ei siis osata tehdä maailmallakaan!

    Lay’s Receta Campesina (Espanja)

    Paras viimeiseksi! Pussin perusteella makuyhdistelmä on sipuli, tomaatti ja jokin vihreä yrtti, ja niiltä nämä todella maistuvat. Todella ohuita, rapeita ja öljytasapainoltaan täydellisiä herkkuja, joista jokainen on tällätty täyteen erittäin intensiivistä makua.

    Toivoisin näitä todella kipeästi kotimaisiin sipsihyllyihin, ja toivon tätä Lay’s-makua jatkossa tuliaisiksi jokaiselta Espanjaan matkustavalta ystävältäni.

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , ,

  • Kohtaanto-ongelma

    Kohtaanto-ongelma

    Tarkoitus oli tällä viikolla käsitellä hiljattain lähipostiini saapunutta, venezuelalaisia ja espanjalaisia herkkuja sisältänyttä sipsilähetystä. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että nenästä tulevan rään määrä on suoraan kääntäen verrannollinen makuaistin toimivuuteen, eli olen suomeksi sanottuna ankarassa flunssassa enkä täten koe olevani kykenevä sipsien makutestaamiseen.

    Käytän siis tämän sauman hyväksi ja käsittelen aihetta, joka ei vaadi sen kummempaa makustelua: dipin ja sipsien kohtaanto-ongelmaa.

    Jaa siis mitä?

    Nimittäin! Kun ostaa peruskoon 300–325 gramman megapussin sipsejä ja tekee dipin tyypilliseen 200 gramman kermaviilipikariin, törmää väistämättä maltillisestikin dipatessa siihen, että dippi lopahtaa kesken, kun sipsejä on jäljellä vielä 1/3 pussillista.

    Käteen jää siis noin sata grammaa sipsejä, jotka eivät ainakaan parane avonaisessa pussissa ja tarvitsevat näin vielä kipeämmin dippiä kaverikseen. Ilmeinen ratkaisu on tietenkin ostaa megapussia kohden kaksi dippiä, mutta tällöin jääkaappiin jää osapuilleen puolikas dippi, jolla ei sitten taas tee sellaisenaan yhtikäs mitään.

    Yhtälö täydelliseen sipsin ja dipin riittävyyteen on siis kaksi megapussia sipsejä ja kolme pikaria dippiä, mikä taas on jopa suurkuluttajan mielestä melkoisen kohtuuton määrä sipsiä ja dippiä yksin nautittavaksi. Seurassa tilanne on tietenkin toinen, mutta hiharavistuksena väitän, että sipsien kuluttajistossa yksinnauttijia on huomattava osuus.

    Suurten sipsivalmistajien valikoimista löytyy toki muitakin pussikokoja, mutta 150 gramman pussista jää silti dippiä yli ja 250 gramman pussin kanssa saa taas dipata erittäin tarkkaan, että dippiä riittää viimeistäkin lastua myöten.

    Ehdotankin kohtaanto-ongelman ratkaisuksi 300 gramman kermaviilien ja 1,5-kertaisten dippijauhepussien tuomista markkinoille. Kermaviiliä menisi kaupaksi enemmän ja parhaassa tapauksessa sipsifirmat voisivat päätyä jonkinlaiseen yhteistyökuvioon meijerien kanssa. Valio, Arla, Taffel ja Estrella: oletteko kuulolla?

    Plus! Haluaisin kehottaa kaikkia sipsinmielisiä harkitsemaan lompakkojensa nyörien raottamista äärimmäisen tärkeältä vaikuttavaa Etu-Töölön sipsimuseo -hanketta varten.

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , ,

  • Snackspertin kaikkien aikojen top 5

    Snackspertin kaikkien aikojen top 5

    Lukijan toive -osastolla liikutaan taas! Blogin perustamisen yhteydessä sain parikin pyyntöä, joissa toivottiin listausta snackspertin kaikkien aikojen suosikkisipseistä ja -snackseista. Pyyntö on ymmärrettävä: tällainen suosikkien listaaminen auttaa asettamaan kirjoittamani arviot perspektiiviin ja kertoo myös varmasti jotain minusta ihmisenä.

    Jaarittelu siis sikseen ja perustasoa asettamaan, tässä ovat snackspertin kaikkien aikojen lempparinaposteet:

    5. Taffel Nacho Cheese Balls

    Olen omistanut jo oman artikkelinsa Cheese Ballsien ihanuudelle, mutta tässä asia tiivistettynä: kun haluat antautua napostelun pimeälle puolelle ja saavuttaa snackstaasin, parempaa välinettä tämän saavuttamiseen ei olekaan.

    4. Estrella Kickers

    Kickers ansaitsee jossain kohtaa taatusti kokonaan oman kirjoituksensa. Lapsuuden synttäripöydistä tuttujen ”leijasipsien” paluu valikoimaan oli Estrellalta loistoveto kaltaisiani nostalgiaan taipuvaisia kolmekymppisiä ajatellen.

    Täydellisen rapea ja maultaan luultavasti tasapainoisin snacks-tuote maan päällä. Siitä harvinainen ei-sipseihin kuuluva naposte, että toimii loistavasti myös dippaamisen apuvälineenä.

    3. Snack Day Sourcream & Cheese

    Paras juustosipsi markkinoilla. Rapea herkku, jossa vahva juuston maku ja sitä miellyttävästi pehmentävä hapankerma. Internetin pahat kielet väittävät, että brändivaihdos Crusti Crocista Snack Dayksi olisi heikentänyt laatua, mutta itse en ole tällaista havainnut.

    Suorastaan hämmästyttää, etteivät muut suuret sipsitoimijat ole juuri lähteneet kilpasille tällä saralla. Juustosipsien kentällä olisi varmasti vielä paljon innovointia ja snacks-aluevaltauksia (snaluevaltauksia?) tehtävänä.

    2. Doritos Cool Ranch

    …tai Cool American, riippuen markkina-alueesta. Doritoksessa on paljon samaa viehätystä kuin Nacho Cheese Ballsissa: sormiin tarttuva mehukas makujauhe ja täydellisen suutuntuman jahtaaminen ovat olennainen osa elämystä. Ainoa nacho-tyyppinen asia, joka ei koskaan kaipaa salsaa rinnalleen.

    Tulin tässä samalla vähän googletelleeksi Doritosia, ja ilahduin suunnattomasti tästä Doritoksen virallisesta brändi-introsta:

    The DORITOS® brand is all about boldness. If you’re up to the challenge, grab a bag of DORITOS® tortilla chips and get ready to make some memories you won’t soon forget. It’s a bold experience in snacking and beyond.

    Frito Lay / Doritos

    1. Taffel Ranch

    Kermaisen mausteinen ihanuus, suuret lastut, yhtäläinen toimivuus dipillä tai ilman, loputon yhdisteltävyys eri dippeihin, maistuvuus niin tuoreena kuin pari päivää auki olleesta pussistakin – siinä vain muutamia syitä Ranchien ylivertaisuuteen.

    Ranchitkin ansaitsevat jonain päivänä kokonaan oman ylistyskirjoituksensa, mutta toistaiseksi on tyytyminen tähän pikaluonnehdintaan: paras.

    Millainen on oma snacksien top vitosesi? Jätä kommentti alle tai vaikkapa Facebookiin!

    Ensi viikolla luvassa kansainvälisiä sipsikuulumisia!

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , , ,

  • Estrella Kermaviili & Sipuli -linssisipsit ja Rainbow American -dippi

    Estrella Kermaviili & Sipuli -linssisipsit ja Rainbow American -dippi

    Taannoisessa Instagramin puolella toteuttamassani lukijakyselyssä kävi ilmi, että tämä julkaisu on viime aikoina tylysti laiminlyönyt dippejä. On siis hyvä hetki ottaa tähän väliin perinteinen yhdistelmäarvio: Estrellan Kermaviili ja Sipuli -linssisipsit ja Rainbow’n American-dippi.

    Linssisipsit ovat vähän samanlainen vedenjakaja kuin Pringlesitkin. Ovatko ne lopulta sipsejä vai snackseja? Mikä on sipsin määritelmä? Sipsi toki mainitaan jo tuotteen nimessä, mutta silti kyseessä on massasta muotoon puristettu tuote, joka ei tällä kertaa edes sisällä perunaa.

    Ja mikä muoto se onkaan! Linssisipsin muotokieli tuo mieleen suurinpiirteisellä kädellä piirretyn Batman-logon, nettikauppaostoslaatikoista tutut pehmustesuikerot, numero kolmosen ja ties mitä muuta. Ennen kaikkea muoto on kuitenkin täydellinen dippaamiseen: suuriin poimuihin saa kietaistua juuri niin paljon dippiä kuin ikinä vain mielii. Mutta millaisen parivaljakon se muodostaa Rainbow’n American-dipin kanssa?

    Rakenne: Sellaisenaan Estrella Kermaviili & Sipuli (toim. huom. ei siis Sourcream & Onion) on äärimmäisen rapea. Rapeus säilyy pureskellessa todella pitkään, eli linssisipsi ei mössöydy suussa kovinkaan pian. Koostumus on hämmentävän perunaisa ja tiivis, ehkä hieman Pringlesiin päin kanttaava. Toiset tykkäävät, toiset eivät.

    Maku: Sipulin ja kermaviilin tasapaino on kunnossa, joskin sipulijauhetta tuntuu olevan paikoin epätasaisesti. Mausteen yleisvaikutelma on miedohkon puoleinen, mikä ei ole huono asia, koska itse linssimassankin maku on miellyttävä.

    Kokonaisuus: Kermaviili ja Sipuli -linssisipsit ovat erinomainen makupari American-dipin kanssa. Rainbow’n American on paksuhkoa ja maultaan jokseenkin raikas ja hedelmäinen. Sokeria on muihin Americaneihin verrattuna keskivertoa vähemmän. Miinusta tulee ainoastaan erittäin suurista mustapippurin palasista, jotka vesittävät kokonaisuutta kouluruokamaiseen suuntaan.

    Arvosana ilman dippiä: 3,7 pistettä viidestä.
    Arvosana dipin kanssa: 4,0 pistettä viidestä

    snackspertti

    Kategoriat: , , , ,
    Avainsanat: , , , , ,

  • Taffel Chips Choco

    Taffel Chips Choco

    Jatketaanpa viime viikolla aloitettua asioiden törmäyttämisen tematiikkaa. Siinä missä Hippeasin jujuna oli terveydellisyyden ja napostelun yhdistäminen, 50-vuotisiaan juhliva Taffel on lähtenyt uutuudellaan täysin päinvastaiseen suuntaan ja päättänyt naittaa yhteen pussiin kaksi terveyden antiteesiä: suklaan ja sipsit.

    Äkkiseltään perverssi ja taatusti sydän- ja verisuonilääkäreitä huolestuttava liitto on lopulta luonnollinen yhdistelmä – suolainen ja makeahan ovat toisiaan tasapainottavia vastamakuja, siis kuin ding ja dong, kuten kansanedustaja Ilkka Kanerva on asian ilmaissut.

    Kenties myönnytyksenä linjojaan vaaliville snacksperteille Taffel on päättänyt rajoittaa pussin koon järkevähköön 100 gramman kerta-annokseen. Ei näitä kyllä enempää kerralla pystyisi puhtaalla omatunnolla syömäänkään.

    Rakenne: Huomio kiinnittyy ensimmäisenä suklaan äärimmäisen epätasaiseen määrään lastujen välillä. Toisissa sipseissä on paljaita kohtia, toisissa taas suklaa on kerääntynyt suuriksi möykyiksi kuoppiin, mikä johtaa epätasaiseen napostelukokemukseen. Suutuntuma on kuitenkin pääsääntöisesti miellyttävä, ja sipsin rapeus tasapainottaa hyvin suklaan pehmeää olemusta.

    Maku: Chips Chocon suklaa asettuu suklaiden genressä jonnekin keskimääräisen pääsiäismunasuklaan ja juhlapöydän konvehtien välimaastoon, mutta on ehkä hitusen verran turhan makeaa verrattuna sipsikomponenttiin, josta taas puuttuu riittävä suola. Tummempi suklaa antaisi enemmän tilaa suolaisuudelle.

    Kokonaisuus: Chips Choco ei valitettavasti ole enemmän kuin osiensa summa, vaan ennemminkin molempien makumaailmojen kompromissi. Hienostuneemmalla suklaavalinnalla ja suuremmalla suolan määrällä olisi saavutettu oikeasti makujen leikkauspisteeseen asettuva tasapainoinen tuote. Nykyiselläänkin Chips Choco on kuitenkin hieno avaus kohti uudenlaista avaruusajan napostetta.

    Arvosana: 2,6 pistettä viidestä.

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , ,

  • Pringles Texas BBQ Sauce

    Pringles Texas BBQ Sauce

    Pringlesit jakavat snacksperttien mielipiteet lähes yhtä radikaalisti kuin salt & vinegar -sipsit. Ovatko ne ylipäätään edes sipsejä? Sekaviljamassasta puristetut identtiset lastut eivät välttämättä täytä perunalastun sanakirjamääritelmää, mutta ovat ne silti lähempänä sipsejä kuin mitään toista naposteiden lajia.

    Jotkut ovat sitä mieltä, että Pringles-makuja pitäisi arvioida ja vertailla vain suhteessa muihin Pringleseihin, mutta itse aion rohkeasti kohdella niitä kuin mitä tahansa sipsejä.

    Pringleistä pitäminen kilpistyy oikeastaan niiden perusolemukseen: ne maistuvat laadusta riippumatta samalta perus-Pringlesiltä, johon on lisätty jokin mauste. Jos ei pidä Pringlesin ominaismausta tai -rakenteesta, ei todennäköisesti pidä variaatioistakaan. Itse pidän.

    Ei tarvitse olla insinööri arvostaakseen Pringlesin nerokasta käyttöliittymää. Purkkiin pinotut identtiset sipsit ovat tasalaatuisuuden riemuvoitto – rikkoutuneita sipsejä tai muotopuolia löytyy purkista aniharvoin. Toisinaan huomaan tosin toivovani, että minulla olisi pienemmät kädet, jotta sipsien kurottelu purkista olisi helpompaa. Toisaalta taas suuni on lähes riittävän suuri venymään purkin suuaukon ympärille, joten napostelun jatkuvuus on joka tapauksessa turvattu.

    Maustetta on Pringles Texas BBQ Sauce -lastussa rutkasti.
    Maustetta on Pringles Texas BBQ Sauce -lastussa rutkasti.

    Rakenne: Tämä osa arviosta soveltuu sellaisenaan kaikkien Pringles-makujen arviointiin. Pringles-lastu on rapea, mutta jotenkin keinotekoisella tavalla. Lastusta toiseen identtisenä toistuva rapeus ja sitä seuraava massainen jauhoisuus joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Pringlesin kanssa ei taatusti koe iloisia yllätyksiä eikä karvaita pettymyksiä. Öljyisyys on melko niukkaa.

    Maku: Texas BBQ Sauce -mauste on harvinaisen lähellä hyvää makeaa barbeque-kastiketta ja sai jopa taloudemme bbq-sipsivihaajan hyväksynnän. Mukana on sopivasti sipulia, tomaattia, paprikaa ja savuisuutta. Maku kuitenkin häipyy suusta alta aikayksikön jättäen jälkeensä Pringleseille tunnusomaisen jauhoisuuden, joka vaatii lappamaan lisää kloonilastuja kitaan. Kulunut ”Once you pop, you can’t stop”-mainosfraasi ei ole tuulesta temmattu.

    Kokonaisuus: Onnistunut mauste ja Pringlesin pettämättömyys tekevät Texas BBQ Saucesta hyvän tuotteen, joka sopisi varmasti myös yhteen jonkin raikkaan ja miedon dipin kanssa. Itse lukeudun leiriin, jolle Pringlesin peruskaava toimii, joten en voi kuin hyväksyä.

    Arvosana: 3,9 pistettä viidestä.

    Hox! Ensi viikolla on luvassa todellinen megapussiluokan kirjoitus, kun arvovaltainen sipsiraati kokoontuu ruotimaan yhteensä kahdeksaa erilaista sourcream & onion -versiota!

    snackspertti

    Kategoriat: , ,
    Avainsanat: , , , ,