Simba Ghost Pops

Juustonaksun sukulaiset, Makuja maailmalta, Maustettu, Snacksit

Pitkästä aikaa Simban äärellä! Eteläafrikkalainen sipsipaja on tarjonnut aiemmin niin iloisia yllätyksiä kuin karvaita pettymyksiäkin. Kuvittelin jotenkin pussin ulkoasun perusteella, että tällä kertaa kulhossa rapisevat Ghost Popsit olisivat jotenkin tulinen tapaus, mutta kyseessä onkin pelkästään ”flavored maize snack”.

Mainitun ”flavorin” tarkempi luonne ei selviä pussin kyljestä, mutta esittelyteksti sisältää erittäin vinhan uudissanan:

”This delicious different snacksation is a mouth quivering experience. Ghost Pops – your friendly favourite – the snack that gives you a thrill every time.”

Rakenne: Ghost Popsit ovat kevyitä ja rapsakasti tussahtavia maissinaksuja, joiden massa muuttuu syljen kohdatessaan erittäin nopeasti hieman liisterimäiseksi ennen katoamistaan suusta. Ilmavien naposteiden koko on Nacho Cheese Ballsin luokkaa, muoto tuntuu täysin satunnaiselta. Pinta on karhea.

Maku: Maistettaessa mystinen ”flavor” selviää nopeasti: se on ketsuppi. Sen lisäksi Ghost Popsista onkin hankala löytää saati keksiä sen kummempaa sanottavaa. Maissimassa on melko mautonta, mutta silti tunnistettavissa maissiksi. Suolaa on reippaan puoleisesti.

Kokonaisuus: Ketsupin makuiset maissipallot eivät aivan ole se thrill jota pussin esittely lupaili, mutta eivät nämä suinkaan mikään pettymyskään ole – päin vastoin: kokonaiskokemus on todella ok+. Vankka keskitien kulkija.

Arvosana: 2,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Simba Mrs. H.S. Ball’s Chutney Flavoured Potato Chips

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Taannoinen kokemukseni eteläafrikkalaisista Simba-sipseistä ei ollut mairitteleva, mutta en aio tuomita kokonaista napostevalmistajaa yhden pussin perusteella.

En tiedä, kuka on rouva H.S. Ball (hehehe), mutta ajatus chutney-sipseistä kiinnostaa kovasti. Mietitäänpä muuten hetki tätä globalisaation ilmenemää: suomalainen sipsiblogisti mussuttaa intialaisittain maustettuja perunalastuja, jotka on valmistettu Afrikan eteläisimmässä valtiossa. Kyllä nykyaika on ihmeellistä!

Tässä kohtaa on mainittava, että arviopussin parasta ennen -päiväys on mennyt jo pari kuukautta takaperin, mutta tällainen pikkuseikkahan ei kaltaistani seikkailumielistä snacksperttiä hidasta.

Rakenne: Simboja mutustellessa käy hyvä rouske, mutta ensirapeuden jälkeen tuntuma on lopulta suhteellisen jauhoinen. Edellisiin Simboihin verrattuna kokemus on myös melko rasvainen. Poimut ovat Estrella-tyyppiset. Lastujen väri on samea, mutta paisto ihan asiallinen.

Maku: Tässä kohtaa olen erittäin positiivisesti yllättynyt. Chutney-mauste on hedelmäinen ja pirteä, ja sitä tasapainottaa onnistunut suolaus. Kokonaisuus on lempeä, raikas ja täyteläinenkin. Maussa on häivähdys barbequeta. Itse peruna on melkoisen mautonta.

Kokonaisuus: Eivät nämä nyt mitenkään tajunnanräjäyttävän ihmeellisiä ole, mutta kyseessä on tasapainoinen ja hyvä perussipsi, joka pärjää hyvin myös omillaan ilman dippiä. Jos satut liikkumaan Afrikan suunnalla, suosittelen ehdottomasti tutustumaan. H.S. Balls -chutney alkoi näiden myötä myös kiinnostaa toden teolla.

Arvosana: 3,4 pistettä viidestä

Dippisuositus: Valkosipuli

Simba Mexican Chilli

Simba Mexican Chilli

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

What a time to be alive!

Uskallan väittää, ettei koskaan aiemmin ihmiskunnan tai napostelun historiassa kaltaiseni tavallinen pulliainen olisi pystynyt nauttimaan Pohjolan perukoilla kotisohvallaan Etelä-Afrikassa valmistettuja perunalastuja, joiden mauste on meksikolainen chili. Ja pussi on vielä hankittu Sambiasta (kiitos Hanna!).

Vaatimattomasti itseään naposteiden kuninkaaksi (King of Snacks) tituleeraava Simba on merkkinä meikäläiselle täysin uusi tuttavuus, ja suurella todennäköisyydellä ensimmäinen koskaan Afrikan mantereelta peräisin oleva maistamani sipsi. Myyntipuheet ovat muutenkin korskeat: tuotekuvaus kertoo, että jokainen nuori peruna haaveilee Simba-sipsiksi päätymisestä, mutta vain tarkoin valikoitu eliitti päätyy kuluttajan eteen.

Simboja on pussissa niukalta tuntuvat 36 grammaa, mikä osoittautuu lopulta kuitenkin täysin sopivaksi annoskooksi, kun maistelemaan asti päästään.

Rakenne: Simboissa on koon, rapeuden, poimujen syvyyden ja paiston osalta todella paljon samaa kuin Estrellan perus-poimutetuissa sipseissä, ja sourcream & onion -mausteisina voisin hyvin erehtyä luulemaan syöväni Manhattaneita. Palaneisuutta on noin joka kuudennessa sipsissä, mutta ei mauksi asti. Rasvaa on niukemmanpuoleisesti. Silppua ei ole mukana juurikaan, vaikka pussi matkusti luokseni 8000 kilometriä ja rapiat.

Maku: Pussin kyljessä luvataan, että jokainen lastu ärjyy makua, mutta lupaus jää kyllä suoraan sanottuna lunastamatta. Päällimmäisenä maussa on terve perunan maku, jota seuraa pieni etäisesti tulinen takapotku. En sokkomaistelussa tunnistaisi maustetta chiliksi, vaan veikkaukseni osuisi ennemmin jonnekin peruspaprikan ja bbq:n välimaastoon, ja sekin vaatisi maun laimeuden vuoksi äärimmäistä pinnistelyä. Eivät nämä todellakaan pahalta maistu, mutta eivät lopulta oikein hyvältäkään – tai miltään. Suolaa näissä ei pääasiassa ole nimeksikään, mutta välillä vastaan tulee lastu, joka on käytännöllisesti katsoen kyllästetty suolalla. Suolatasapaino on siis keskimäärin kunnossa?

Kokonaisuus: Kuvittele Manhattan, josta on imetty kaikki maku ja sujautettu tilalle maailman hennoin tulisuus. En saa Simboista oikein mitään irti, mutta tyhjennän silti pussin, koska sääli näitä olisi poiskaan heittää.

Arvosana: 1,8 pistettä viidestä.