Lay’s Hamka’s Original

Erikoisuudet, Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Makuja maailmalta, Snacksit

Hollannissa asuvan Aten sipsiyllätyslaatikosta paljastui viime viikon arviosipsin lisäksi pussillinen Lay’sin Hamka’seja, joiden mausta tai yleisestä luonteesta en saanut pussin kyljestä mitään käsitystä – flaamia en osaa ensinkään, ja saksan kielen taitonikin on lopulta melko onneton.

Googlettelun perusteella kyseessä on ilmeisesti joku tosi hollantilainen juttu, joita saa Suomeen hankittua harvoista hollantilaiselintarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista. Hamka’seja myös valmistaa Lay’sin lisäksi monta muutakin hollantilaisvalmistajaa. Jännittävintä Hamka’sissa on ristikkopottumaisen ulkoasun lisäksi maku: kinkku ja juusto!

Rakenne: Ristikkoperunat mieleen tuova muoto on upea ja sopii niin käteen kuin suuhunkin. Jälkimmäisessä tuntuma on muhkean ilmava ja erittäin rapea. Miinukseksi laskettakoon lievä kuivuus sekä se, että pureskellessa maissimassa menee jokseenkin rakeiseksi ja hampaissa ritiseväksi.

Maku: Tein sillä tavalla, että lähdin maistelemaan Hamka’seja ennen kuin olin selvittänyt, miltä niiden pitäisi maistua. Juusto oli helppo tunnistaa, se nimittäin pölähtää suuhun todella vihaisesti heti ensipuraisusta. Kinkku alkoi löytyä juuston alta tarkemmalla maistelulla, kun tajusin sitä kokonaisuudesta etsiä. Juusto ei valitettavasti ole kovin hyvää, vaan pikemminkin melko esanssista ja kinkun kanssa jotenkin sukkaista. Vertailukohtaa voit etsiä lähihuoltoasemasi huokeimmasta päivän vanhasta kinkku-juusto-sämpylästä. Vahvuudestaan huolimatta mauste häviää suusta melko nopeasti ja jättää jälkeensä paljaan maissimassan maun.

Kokonaisuus: Hamka’s on kuriositeettina viihdyttävä, mutta ei saa toivomaan, että vastaavaa tuotetta löytyisi suomalaisista sipsihyllyistä.

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Lay’s Strong Chilli and Lime

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Hollannissa asustava sipsiblogin ystävä Atte muisti päivystävää snacksperttiä taannoin kenkälaatikollisella sipsejä, joita ei kai ainakaan toistaiseksi ole saatavilla Suomen sipsimarkkinoilla. Kiitos Atte!

Otetaan ensin käsittelyyn ”perfect with beer”-täkylauseella huomioni napannut Lay’sin Strong, jonka makuparina on chili ja lime. Tottelen kehotusta ja korkkaan maistelun kaveriksi IPA-tyyppisen oluen.

Rakenne: Lay’sien poimut ovat paksuja/leveitä, mikä toki peräänkuuluttaa myös paksua lastua. Kokovaihtelua on pussissa paljon, mutta enemmistö kanttaa keskikokoiseen. Paisto ja siitä seuraava väritys on hieman epätasaista. Rapeus on 0–5-asteikolla jossain kolmosen ja nelosen välissä. Rasvaa on melko vähän, ja hieman kuivat lastut muuttuvat pureskellessa nopeasti jauhoisiksi. Kuivuus toki sopii hyvin yhteen oluen märkyyden kanssa.

Maku: Kunnon makupommi! Pussin kyljessä olevasta 1/3-chilimerkinnästä huolimatta poltetta on tujakasti. Chili ei silti ole överi, ja sitä tasapainottavat vieno makeus sekä limestä tuleva mehukkuus, joka tuo jollain tapaa mieleen Taffelin Dinerit. Intensiivinen maku katoaa suusta melko nopeasti, minkä jälkeen kielelle jäävät peruna ja kutkutteleva jälkipolte. Suolaa saisi kenties olla hivenen enemmän.

Kokonaisuus: Ymmärrän hyvin, miksi pussin kyljessä painotetaan sipsien sopivuutta oluen kanssa. Toimivat ne kyllä sellaisenaankin oivallisesti!

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä

Dippisuositus: Valkosipuli.

Estrella Sadonkorjuu Kantarelli & Kermaviili vs. Lay’s Белые грибы со сметаной

Erikoisuudet, Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sileä, Sipsit

Syksy on sienten ja yleisurheilun MM-kisojen aikaa!

Hoksasin päivänä eräänä, että sipsikaapistani löytyy sekä kotimaisia että itänaapurista ponnistavia sieni ja maitotuote -aiheisia sipsejä, joten mikäpä olisikaan syysteemoihin sopivampaa kuin pieni maaottelu.

Estrellan toinen Sadonkorjuu-kausimaku on kantarelli ja kermaviili, venäläinen Lay’s-erikoisuus (kiitos Jonne!) puolestaan herkkusieni ja smetana – täysin vertailukelpoisia nämä naposteet eivät siis ole, mutta ei anneta sen haitata.

Lay’sit ovat perinteisesti pärjänneet Sipsiblogin testipenkissä kohtalaisen kehnosti, mutta lähestyn tästä huolimatta tämänkertaista testipussia erittäin avoimin mielin.

Rakenne

Estrella: Sadonkorjuu-lastut näyttävät kullankeltaisten Lay’sien rinnalla kuutamolla paistetuilta, mutta rapeus on silti kohdillaan. Sipsit ovat keskikokoisia ja poimut suuria. Reunoilla esiintyy kuorta ja öljyä on vähän.

Lay’s: Kauniin väriset ja läpikuultavat lastut ovat pääosin pienen puoleisia, mutta seasta löytyy muutama valtava poikkeus. Sipsit ovat ohuita, miellyttävästi rapsahtavia ja laysmaiseen tapaan erittäin öljyisiä.

Maku

Estrella: Kantarelli on maussa vieno, mutta tunnistettava. Maku on tasapainoinen, joskin suolaa on ehkä hitunen liikaa. Kermaviili on läsnä juuri sopivasti, ja kaiken alta maistuva peruna maukasta.

Lay’s: Estrellaan verrattuna Lay’s on erittäin makea ja tuo jollain (hyvällä) tapaa mieleen Knorrin ja muiden valmistajien pussikastikejauheet. Lay’sinkin kokonaisuus on kunnossa. Suolaa on juuri sopivasti, smetanan toivoisi korostuvan kenties enemmänkin. Perunaa ei mausta löydä. Kokonaisuudessa on kenties juuri smetanasta johtuen jotain aavistuksen juustoista.

Kokonaisuus

Maaottelu on kaiken kaikkiaan äärimmäisen tasainen, mutta kallistuu erittäin niukasti Estrellan voitoksi lastujen maalaismaisuuden ja soveliaamman öljyisyyden vuoksi. Suosittelen silti molempia, ja tämä Lay’s-maku on melko varmasti paras maistamani. Arvosanat ovat seuraavanlaiset:

Estrella: 3,8 pistettä viidestä
Lay’s: 3,7 pistettä viidestä

Dippisuositus molemmille: Taffel 3 Sipulia.

Lay’s краб

Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Vastaanotin taannoin Murmanskista pari kiintoisaa Lay’s-makua, joista ensimmäiseksi päätin tarttua ylivoimaisesti omituisimman kuuloiseen: rapuun.

Rapusipsit ovat asia, joihin en muista aiemmin törmänneeni saati edes uhranneeni mahdollisuuden ajatusta. Nautin mereneläväni mieluiten tuoreina, toiseksi mieluitenkin pakasteina. Lihasipsit onnistuvat harvoin, ja äyriäismauste tuntuu vaikeusasteeltaan vielä pykälää haastavammalta saada nappiin.

(Edit: Vaimoni muistitti, että olemme aiemmin napostelleet Tyrell’s Posh Prawn Cocktail -sipsejä. Muisti on hyvä, mutta lyhyt.)

Pussin kyljestä minua tuijottaa apean näköinen rapu, joka ei vaikuta järin ilahtuneelta venäläiseksi sipsimauksi päädyttyään. Tuoteselosteesta en luonnollisesti ymmärrä sanaakaan, mutta harvemminpa noita tulee muutenkaan lueskeltua.

Internet kertoo, että rapusipsit ovat itäblokin maiden erikoisuus, joita ei läntisemmässä maailmassa juuri kohdata. Tarkoin varjeltu salainen herkku vai hirvitys, joka ansaitseekin jäädä rajan taakse? Selvittäkäämme.

Rakenne: Kuten on esimerkiksi Pringlesin kohdalla, myös Lay’sin perusolemus säilyy osapuilleen muuttumattomana mausteesta ja myyntimaasta riippumatta. Lastut ovat ohuita ja rapeiksi paistettuja, öljyä on kohtalaisen runsaasti ja palaneita kohtia sekä kuorta siellä täällä. Sipsikoko on pienen puoleinen ja silppua on pussissa jonkin verran.

Maku: Pussista leijailee avatessa pistävä etikan tuoksu. Itse ravun maku tulee vastaan vasta puraistessa, ja se on jossakin oikean ravun ja muutaman päivän rannalla edesmenneenä pötkötelleen geneerisen äyriäisen välimaastossa. Merellisyys tuntuu aluksi sipseissä vieraannuttavalta, mutta hetken naposteltuaan siihen tottuu ja maku alkaa tuntua peräti luontevalta. Äyriäisen lisäksi maussa korostuvat edellämainittu etikka, vieno voi ja runsas suola, joka tietysti sopii merenelävien kaveriksi. Perunaa ei alta maista oikeastaan ollenkaan.

Kokonaisuus: En oikein osaa verrata Lay’sin rapusipsejä mihinkään, enkä ole varma, tulisinko hankkineeksi niitä spontaanisti. Onkohan Suomen markkinoilla koskaan ollut merenelävillä maustettuja perunalastuja? Tunkkainen kokonaisuus saattaisi hyötyä jostakin raikkaasta dipistä. Perunalastun ja äyriäisen yhdistelmä tuntuu loppupeleissä jotenkin väärältä, enkä oikein lopulta pysty päättämään, ovatko nämä huonoja vai keskinkertaisia.

Arvosana: 1,4 pistettä viidestä.

Sipsiraati: Sokkotestissä kahdeksan sourcream & onion -laatua

Ilmiöt, Klassikot, Maustettu, Poimutettu, Sileä, Sipsiraati, Sipsit

Kuten jossain aiemmassa kirjoituksessa tuli mainittua, sourcream & onion on todellinen sipsien Toyota Corolla, luotettava työjuhta, ajaton klassikko ja peruskivi, jonka saatavuuteen ja perusolemukseen voi luottaa.

Osapuilleen jokaisella sipsivalmistajalla on sourcream & onionista oma näkemyksensä. Siksipä se onkin oivallinen kohde Historian Sipsien Rapinaa –blogin ensimmäiselle sipsiraadille. Arvioitavat merkit ovat Snack Day (ent. Crusti Croc, Lidl), Taffel, Pirkka, Real Snacks, Lay’s, Rainbow, Pringles ja Estrella. Raati olisi halunnut mukaan vielä First Pricen, mutta ei onnistunut löytämään kyseistä tuotetta ennen raadin järjestämispäivää.

Arvovaltainen raatimme koostuu kuin tahattomasti Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -teoksen inspiroimana pääasiassa kolmekymppisistä naisista, joille sourcream & onion -sipsien voi hyvällä omatunnolla todeta olleen sukupolvikokemus. Raatiin kuuluvat päivystävän snackspertin lisäksi henkilöt Hanna Junkkari ja Mari Uusivirta, joista kummankin asiantuntemuksesta ja arviointikyvystä menen tuoreustakuuseen. Raatia täydensi myös juuri sipsipolkunsa aloittanut taloutemme kolmevuotias, joka kommentoi kaikkien sipsien olleen ”melko hyviä, paitsi yksi oli melko pahaa”.

Puoluettomuuden varmistamiseksi sokkomaistelun fasilitoi ulkopuolinen luotettu taho. Arviointiasteikoksi asetettiin 0,0–5,0 ja kaikkien arvioitsijoiden pisteet laskettiin lopuksi yhteen. Maksimipistemäärä on siis 15.

”Olen sellainen ihminen, joka reissuun lähtiessään menee perillä aina ensimmäisenä ruokakauppaan ja sipsihyllylle. Ehkä se kertoo minusta tarpeeksi”, Hanna Junkkari luonnehtii itseään.

”Itse tahtoisin lähinnä lainata pikkuveljeäni: mulla ei oo nälkä, missä ne sipsit on?” Mari Uusivirta täydentää. Siispä asiaan: Sourcream & onionit on listattu alla paremmuusjärjestykseen alkaen voittajasta. Kulhoissa esiintyvät numeroteipit ilmaisevat maistelujärjestystä.

Estrella voitti Estrella Sourcream & Onion -sokkomaistelun.

Estrella: 8,3 pistettä

Raati kiitti: ”Paljon makua, myös peruna maistuu sopivasti. Tuttu ja turvallinen maku, josta tulee lapsuus mieleen. Pehmeä jälkimaku. Hyvä paisto.”

Raati moitti: ”Maustetta paikoin epätasaisesti, myös paistossa epätasaisuutta ja paikoin palaneisuutta.”

Taffel Broadway

Taffel: 7,8 pistettä

Raati kiitti: ”Nostalginen, vähän löysäkin maku, mutta hyvällä tavalla. Vaatii hetken suussaolon, että pääsee oikeuksiinsa. Hyvän kokoisia, kaunis väri.”

Raati moitti: ”Öljyisyys korostuu liikaa. Nämäkin paikoin palaneita reunoilta, todela vaihtelevaa paistoa ja maustuneisuutta pussissa.” (Jälkeenpäin mainittua: ”Sattuiko Taffelilta huono erä? Yleensä näihin on voinut luottaa.”)

Snack Day (Lidl)

Snack Day (Lidl): 7,8 pistettä

Raati kiitti: ”Paljon makua, sopivan kirpsakka ja hapan. Hyvä sourcreamin ja onionin suhde. Rapeita. Kokonaisuudessa maistuu myös lievä juustoisuus.”

Raati moitti: ”Maku jopa vähän hyökkäävä ja melko suolainen, mikä voi olla hyvä tai huono asia.”

Pirkka

Pirkka: 6,3 pistettä

Raati kiitti: ”Uskomattoman rapeita, tasainen laatu. Kaunis väri ja hyvin sipsimäiset piirteet. Paras jälkimaku.”

Raati moitti: ”Maku on hyvä, mutta sitä saisi olla enemmän, jäävät vähän laimeiksi. Ovat niin rapeita, että kitalaki menee rikki.”

Real Snacks: 4,9 pistettä

Raati kiitti: ”Lempeä maku, jossa korostuu huomattavasti sipuli. Näissäkin esiintyy juustoisuutta, riippuu maistajasta tykkääkö vai ei.”

Raati moitti: ”Hapankerma tuntuu puuttuvan lähes kokonaan, vähän lattea ja tunkkainenkin maku. Kaipaavat kipeästi dippiä.”

Pringles

Pringles: 4,5 pistettä

Raati kiitti: ”Tasalaatusia, hyvänmakuinen mauste.”

Raati moitti: ”Vähän teollinen kokemus, Pringlesin ominaismaku puskee liikaa läpi, maustetta saisi olla enemmän.”

Rainbow

Rainbow: 3,2 pistettä

Raati moitti: ”Maku häviää suusta nopeasti, jäljelle jää pahvisuus ja suolaisuus. Liikaa rasvaa. Ulkonäkö antoi odottaa perunalta maistuvaa tuotetta, petti odotukset.”

Lay's

Lay’s: 0,5 pistettä

Raati moitti: ”Kitkerä, maistuu palaneelta sipulijauheelta, inhottava, karvas. Kamala ajatella, että ostaisi näitä sipsinhimoissaan ja pussin korkattuaan joutuisi kohtaamaan tällaisia. Yksinkertaisesti pahaa, vie mielen kellariin.”

Loppuhuomioita

Mikään vertailuun osallistuneista ei lopulta saanut järin korkeita pisteitä, mikä ehkä kertoo sourcream & onionien keskitien kulkijuudesta. Voittajat olivat perusvarmoja ja -hyviä kulutustuotteita, joihin tulee säännöllisesti tartuttua kun erikoisemmat viritykset alkavat kyllästyttää.

Yleisellä tasolla sourcream-osuutta olisi toivonut enemmän suurimpaan osaan kilpailijoita. Sourcream & onion myös tunnetusti hyötyy hyvän dipin kanssa parittamisesta, joten paljaan sipsivertailun lisäksi saattaisi olla hyvä suorittaa toinen maistelu myös dipeillä. Tuoreuden kanssa ei yhdelläkään sipsillä ollut ongelmia.

Huomionarvoista on, että Lay’sin sourcream & onion on muistini mukaan ensimmäinen kerta, kun en ole pystynyt syömään sipsipussia loppuun vaan olen joutunut kaatamaan sen sisällön roskiin.