Avainsana: garlic


  • Taffel Browned Butter & Roasted Garlic vs. Estrella Ruskitettu voi & Valkosipuli

    Taffel Browned Butter & Roasted Garlic vs. Estrella Ruskitettu voi & Valkosipuli

    Lähi-Salen sipsihyllyllä tuli vastaan liian herkullinen (heh) asetelma ohitettavaksi: Taffel ja Estrella ovat lanseeranneet käytännössä identtiset uutuustuotteet pussin värimaailmaa myöten!

    Tässä tilanteessa päivystävä snackspertti ei voi muuta kuin asettaa ruskistettu voi ja valkosipuli -sipsit julmaakin julmempaan kaksinkamppailuun.

    Rakenne: Molemmat sipsijättiläiset nojaavat rakennepuolella muista tuotteistaan tuttuun peruskaavaan. Taffelit ovat suuripoimuisia ja rahtusen rustiikkisempia reunoilla karehtivine kuorineen, Estrellat puolestaan tutun ohutpoimuisia ja ilmiasultaan jotenkin teollisemman näköisiä. Molemmat ovat väriltään hailakoita, Estrellat silmämääräisesti öljyisempiä.

    Rouskutellessa Estrelloissa on totta tosiaan reilusti enemmän rasvaa. Taffelit ovat kuivempia ja hieman paksumpia, mutta ne lohkeilevat silti Estrellaa miellyttävämmin eivätkä raatele kitalakea yhtä rajusti kuin ruotsalaiset vastinparinsa.

    Kaiken kaikkiaan kilpakumppanien suutuntuma on kuitenkin melko lailla samalla viivalla, ja molemmat edustavat valmistajiensa vankkaa perustasoa.

    Maku: Makupuolella ero ryöpsähtää reilusti Estrellan hyväksi. Taffelit ovat suorastaan häkellyttävän mauttomia, enkä meinaa löytää niistä valkosipulia kirveelläkään. Hallitseva maku on peruna, jota täydentävät makuprofiilin reunoilla mieto ja makea voisuus sekä keskitason suola. Peruna on sinänsä miellyttävä, mutta näiden markkinoiminen valkosipulisipseinä tuntuu perustelemattomalta.

    Estrelloissa puolestaan on paljon ja isosti kaikkea muuta paitsi perunaa. Kielelle ensimmäisenä vihaisesti hyökkäävää valkosipulia säestää todella runsas suola. Voi paljastuu näiden alta vasta jälkimaussa, mutta se toimii hienosti sipsien erittäin rasvaisen luonteen kanssa. Estrelloista perunaa ei meinaa löytää kirveelläkään, mutta näin isojen makujen kanssa en oikein osaa sitä kaivatakaan.

    Kokonaisuus: Voittajasta ei lopulta ole epäselvyyttä: Estrellat vievät kamppailun jo puhtaasti siksi, että ne maistuvat voilta ja valkosipulilta, Taffelit pelkästään voilta (ja perunalta). Kaiken lisäksi Estrellat uskaltavat olla roisisti juuri niitä asioita, joita pussin kyljessä mainostetaan – Ruotsissa ei kainostella.

    Kokonaisarvosana: Estrella: 4,3 pistettä viidestä, Taffel: 2,2 pistettä viidestä.

    Dippisuositus: Estrellojen kanssa Sweet Chili, Taffelien kanssa valkosipuli.

  • Brets Saveur Aïoli

    Brets Saveur Aïoli

    Sipsiblogin ikuinen ystävä Atte törmäsi Virossa omien sanojensa mukaan ”parhaisiin (valkosipuli)sipseihin mitä on koskaan syönyt” ja uteli, voisiko lähettää allekirjoittaneelle pussillisen arvioitavaksi. Kuinka voisinkaan kieltäytyä!

    Pelkkä valkosipuli on sipseissä lopulta melko harvinainen maku – useimmiten sitä tapaa paritettuna jonkin muun mausteen kanssa. Ranskalainen Brets kuitenkin on sitä mieltä, että valkosipuli voi itsessään kantaa sipsimuodossa, ja mikseipä voisi, onhan se esimerkiksi liki jokaisen valmistamani ruoan peruskivi.

    Muistelen myös lämmöllä kotikaupunkini Oulun Valkosipuliöitä, joka lukeutui kotimaisten ns. erikoisten kesätapahtumien kermaan koko nuoruuteni ajan.

    Rakenne: Ensivilkaisulta Bretseissä kiinnittää huomion erittäin kelmeä paisto, joka on väriltään kuin ranskalainen brie. Ulkomuoto on muutenkin jotenkin teollinen. Estrella-henkisesti ohuesti poimutettujen lastujen rapeus on melko terävää, mutta runsas öljy pehmentää suutuntumaa. Mukana on melko paljon silppua, mikä saattaa johtua myös sipsien postin mukana taittamasta matkasta.

    Maku: Jo pussin avatessa kävi tuoksusta nopeasti selväksi, että homman nimi on valkosipuli, ja vain ja ainoastaan valkosipuli. Yksimakuinen sipsi voi helposti olla myös yksiulotteinen, mutta Bretseissä valkosipuli maistuu vivahteikkaasti – se on yhtä aikaa terävä, mehukas, umaminen ja pehmeän viipyilevä. Suolaa on mukana aivan holtittomasti. Peruna jää kokonaisuudessa aika pahasti piiloon, mutta ei sitä oikein osaa kaivatakaan.

    Kokonaisuus: Bretsit ovat heittämällä parhaita valkosipulisipsejä, joita olen koskaan syönyt. Perunalastu itsessään on melko bulkkiosastoa, mutta itse valkosipuli on osattu leipoa mukaan aika lailla täydellisesti. Jos tykkäät tosissaan valkosipulista, tykkäät melko varmasti tosissaan myös näistä.

    Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

    Dippisuositus: Holiday.

  • Gårdschips Sourcream & Black Garlic

    Gårdschips Sourcream & Black Garlic

    Gårdschips ei toistaiseksi ole pettänyt koskaan. Aiemmin tässä blogissa arvioitu Parmesan-variantti on sipsiranking-listan neljännellä sijalla, ja muutenkin ruotsalaisvalmistajan tuotteet ovat vakuuttaneet korkealla laadullaan ja hienostuneilla makuyhdistelmillään.

    Valkosipuli on sipseissä useammin huti kuin hitti. Vahva maku jyrää useimmiten kaiken muun alleen ja aiheuttaa kitkaa läheisissä ihmissuhteissa, jos vain toinen osapuoli osallistuu naposteluun.

    Rakenne: Tällä osastolla Gårdschips tarjoaa tutun premium-maalaislastukokemuksen. Pienten ja kiemuraisten sipsien rapeus on ihanan kokonaisvaltaista ja paisto kauniin tumma. Yleisilme on tyypillisen rustiikkinen. Öljyä on yllättävän vähän, ja kuorta reunoilla erittäin paksusti.

    Maku: Kuten odottaa saattaa, mehukas valkosipuli hallitsee makua suvereenisti. Useista muista valkosipulisipseistä poiketen sen maku ei kuitenkaan ole terävä, vaan pikemminkin tumma. Peruna pääsee ujosti esiin valkosipulin alta, mutta hapankermaa ei profiilista löydy kirveelläkään. Suurin ongelma on kuitenkin suola, jota on yksinkertaisesti aivan liikaa.

    Kokonaisuus: Valkosipulisipsien genressä Gårdschips yltää kärkeen, mutta suolan ja valkosipulin verinen kamppailu tekee kokonaisuudesta hieman vaikean. Upea paisto ja rapeus pelastavat kuitenkin paljon.

    Arvosana: 3,6 pistettä viidestä.

    Dippisuositus: Holiday tai muu raikas dippi.