Estrella Hot Chili & Sourcream

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Chilisipsit jakaantuvat kokemukseni mukaan useimmiten kahteen pääkategoriaan: hemmetinmoisiin pettymyksiin ja supertulisiin.

Matti- ja maijameikäläisten makuun tehdyt chilisipsit on lantrattu niin laimeiksi, että Turun tulinen sinappikin on niihin verrattuna miljoonan scovillen pommi. Tulisuuden harrastajille suunnatut lastut taas ovat, no, oikeasti miljoonan scovillen pommeja. ”Sopiva” tulisuus on tietysti täysin subjektiivinen käsite, mutta luulisi jonkinlaisen välimallin olevan saavutettavissa.

Ehkäpä Estrellan Hot Chili & Sourcream vastaa haasteeseen? Esittelytekstissä tulisuuden mainostetaan nimittäin olevan kolmiportaisella asteikolla juurikin tasoa 2, ”medium”.

Rakenne: Ensimmäisenä huomio kiinnittyy lastujen reiluun kokoon. Pussin kyljessä mainostetaan Estrellan hioneen reseptiikkaansa ja perunankäsittelyään ohuempaan ja rapeampaan suuntaan, ja tässä lienee jonkinlaista perää. Estreloille tyypilliset suuret poimut tuottavat rapeaa lohkeilevuutta ja pitkulaisia sipsisirpaleita. Paisto on jämäkkää keskitasoa ja pinnassa hohtaa grillisipseistä muistuttavan värinen mauste. Kuorta on lastuissa mukana reilusti aiempia Estrella-kokemuksia enemmän, tästäkin toki varoitetaan pussin takakannessa.

Maku: Tulisuus toden totta tuntuu kerrankin olevan allekirjoittaneelle sopivalla tasolla! Aluksi suuhun tunkevat kuitenkin peruna, tomaatti ja sipuli. Niitä seuraa takapotkulla tulisuus, joka jää väreilemään suuhun. Hapankerma kuitenkin taittaa tulisuutta sopivasti. Chili myös maistuu chililtä. Kun tulisuuteen rouskutellessa tottuu, makumaailma asettuu jonnekin barbequen lähinaapuriin.

Kokonaisuus: Todellisille chilihirmuille Hot Chili & Sourcream lienee lievä pettymys, Pentti Peruskuluttajalle mahdollisesti suunpolttaja. Tälle arvioitsijalle tulisuus on kuitenkin juuri sopivassa polttelun ja napostelun leikkauspisteessä. Hyvä sipsi!

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki tai Holiday.

Oikia Sähäkkä Sabina

Maustettu, Sileä, Sipsit

Jaahas! Sipsiblogin kuukauden mittaiseksi kaavailtu kesäloma venähtikin kahteen, mutta täällä sitä nyt taas ollaan! Pieni tauko teki hyvää: välillä on hyvä ahmia sipsejä ilman sen kriittisempää ajattelua ja keskittyä rouskuttelemaan vaikka geneerisiä suolattuja perunalastuja American-dipillä.

Oikian (os. Real Snacks) Fiini Lady Claire räjäytti salt & vinegar -pankin alkuvuodesta, ja oli tarkoitus jo pian sen jälkeen palata ruotimaan muita puljun uutuuksia. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan: persoonallisesti nimetyn katraan joukosta kotiin seurasi hieman aikuisviihdetähtöseltä tai maksetulta seuralaiselta kuulostava vegaaninen Sähäkkä Sabina.

Tulin muuten kesälomareissulla ajaneeksi Oikian tehtaan ohi, ja täytyy todeta, että kylläpä ovat upean paikan pytingille valinneet Pyhännänjärven kupeeseen!

Rakenne: Ensimmäinen Sabinassa huomion kiinnittävä ominaisuus on kelmeä väri: esimerkiksi sanapari ”kuutamolla paistettu” tulee mieleen. Hampaissa lastu on jokseenkin jauhoinen ja kuivakin, mutta onnistuu silti pinnistämään keskiasteen rapeuteen. Reunoilla häivähtelee kuorta ja lastut ovat kooltaan erittäin keskikokoisia.

Maku: Sabinan mehukas vihreä chili -mauste tuo jollain tapaa mieleen Holiday-dipin. Chilin tulisuusaste on osastoa mieto kutittelu, enkä luonnehtisi sitä niinkään poltteeksi. Kuten muissakin Oikian sipseissä, peruna on kokonaisuudessa rohkea ja maukas. Jauhoisuus ja platku paisto latistavat kuitenkin hyvän mausteen keskitason yksiulotteiseksi suoritukseksi.

Kokonaisuus: Sähäkkä Sabina on puolitien toteutuksensa vuoksi jokseenkin hukattu mahdollisuus, johon kyllästyy harmillisen nopeasti. Rohkeampi tulisuus ja paisto nostaisivat arvosanaa useilla kymmenyksillä.

Arvosana: 2,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Taffel LinsSips Salsa

Linssi, Snacksit

Vilpittömät pahoitteluni, että jäitte ilman sipsiarviota pääsiäisenä! Aikaa ei suklaamunien etsinnältä ja ähkyssä voivottelulta yksinkertaisesti riittänyt kirjoittamiseen. Nyt palataan ruotuun!

Kun muut suurimmat sipsijätit lähtivät vuosi–pari takaperin laajentamaan raaka-ainerepertuaariaan linssien suuntaan, Taffel laittoi munansa kikhernekoriin varsin menestyksekkäästi. Nyt Taffelillakin on ryhdytty luotaamaan linssien mahdollisuuksia uudella kaksiosaisella ja vekkulisti nimetyllä LinsSips-tuotesarjalla, johon kuuluvat yrttimaustettu versio sekä nyt kulhossa rapiseva salsa.

Rakenne: LinsSipsit ovat muodoltaan poimutettuja suorakaiteita, ja niiden muodon mainostetaan soveltuvan dippailuun erityisen hyvin. En epäile tätä, vaikkei testikierroksella dippiä mukana olekaan. Erittäin ohuet poimut tuovat mieleen esimerkiksi vanhat kunnon Broadwayt. Harvinaisen vähärasvaisilta tuntuvat lastut ovat kuivia, mutta sitäkin rapeampia ja tarjoavat yllättävän paljon vastusta hampaille.

Maku: Taffelin mainososasto on jälleen heittäytynyt ihanan runolliseksi luonnehtiessaan LinsSipsejä: ”Linssips on superherkullinen snack, jota on muotonsa puolesta hauska dipata, mutta jota maun puolesta ei todellakaan tarvitse. Siinä salsan viehko maku viipyilee hetken syttyen jalapenon ja cayennepippurin pehmeäksi hurmioksi.” Voi juku!

Käytäntö osoittaa maun toimivan kuitenkin toisin päin. Ensin suussa tuntuu tujakka muttei järin tulinen cayenne ja tomaatti, jotka hetken kihelmöityään antavat tilaa miedolle salsasta muistuttavalle maulle, jossa korostuu etenkin paprika. Lopulta jäljelle jää linssimassan maku, joka tuntuu olevan hyvin lähellä Estrellan vastaavaa.

Kokonaisuus: LinsSips Salsa on hienoisessa epätasapainossa, ja myyntipuheestaan huolimatta kaipaisi kipeästi jotakin raikkaanpuoleista dippiä kaverikseen. Kyllä näitä silti ihan mielikseen rouskuttaa.

Arvosana: 3,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Jokin raikas, toisaalta myös mahdollisesti juustodippi.

Snack Day Sweet Chilli Tortilla

Nachot

Nachokoulukuntia on ainakin kaksi: on niitä, jotka kelpuuttavat vain maustamattomat maissilastut ja hankkivat niihin lisämakua salsan tai guacamolen keinoin. Sitten on meitä, jotka ahmivat riemusta kiljuen kaikenlaisia maustettuja nachoversioita siinä missä muitakin sipsintyyppisiä naposteita.

Hamstratessani mm. maksamakkaraa ja kermaa koronaeristystä varten bongasin Lidlin sipsihyllystä tuoreehkon tuttavuuden: makealla chilikastikkeella maustetut maissilastut.

Rakenne: Kuten muidenkin Snack Day -nachojen kohdalla, myös nämä ovat muodoltaan pitkulaisia ja usein käyristyneitä kolmioita, joissa on paikoin runsaastikin kuplia. Ohuet lastut ovat jossain rapean ja vähän nahkean välimaastossa. Pureskellessa syntyvät sirpaleet ovat teräviä ja saavat miedon tulisuuden kanssa kitalaen kirvelemään.

Maku: Viimeaikaisten pettymysten valossa on ihanaa todeta, että Sweet Chilli -nachot maistuvat juuri siltä miltä olettaisikin! Makeantulisen kastikkeen maku on sitä itseään ja on juuri sen verran tulista, että pintaan nousee pieni hiki ja olut maistuu kyytipoikana tavallista paremmalta. Maissimassa maistuu lähinnä jälkimaussa, mutta eipä sitä varsinaisesti jää kokonaisuudessa kaipaamaan.

Kokonaisuus: Jos pidät nachoista ja sweet chili -kastikkeesta, et voi pettyä. Jos et pidä, voit.

Arvosana: 3,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Guacamole.

Snack Day Deep Rift Sweet Chilli

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Lidlin sipsihyllyyn on vaivihkaa ilmestynyt Snack Day -tuotesarja, jonka myyntivaltti on erityisen jyrkkä ja syvä poimutus. Mikäpä siinä! Kuulun koulukuntaan, jonka mielestä kunnon vaot pieksevät aina matalammat poimutukset. Ridged for your pleasure?

Pussin kylki ei anna minkäänlaista osviittaa syvän poimutuksen syvemmästä filosofiasta, mutta järkeilisin, että syvempiin poimuihin kätkeytyy pieniin (tai kokonaan sileisiin) verrattuina suurempi sipsipinta-ala ja näin enemmän puhdasta makua.

Rakenne: Lastu on paksuhko, keskirapea ja pureskellessa melko jauhoinen. Palaneita kohtia on mainittava määrä. Syvät poimut aiheuttavat sen, että sipsi menee hampaissa pitkulaisiksi pirstaleiksi, jotka raatelevat kitalakea mukavasti. Kenties samasta syystä pussissa on varovaisesta kuljetuksesta huolimatta poikkeuksellisen paljon silppua. Rakenteellisesti poimut eivät tuo mitään erityistä parannusta, mutta dipattavuutta väitän niiden parantavan. Öljyä on sopivasti.

Maku: Entisenä sweet chili -kastikkeiden suurkuluttajana väitän, että Snack Dayn tulkinta on lähempänä barbeque-maailmaa kuin makeita chilisooseja. Maun hallitsevimpia ominaisuuksia ovat makeus ja mieto polte, joka tuntuu pienenä kihelmöintinä huulilla ja kurkussa. Mukana on myös hentoinen savuisuus, joka vahvistaa entisestään barbeque-vaikutelmaa. Suolaa on mainittavan vähän. Yleisfiilis on sen verran tunkkainen, että dippi maistuisi.

Kokonaisuus: Syväpoimuisuus tuo lopulta niin vähän, etten oikein osaa huomioida sitä kokonaisarvosanassa suuntaan tai toiseen. Tavanomaista hieman tulisempina barbeque-sipseinä nämä ovat ihan ok, ei mitään ihmeellistä.

Arvosana: 2,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki.

Estrella Chili & BBQ Cheese Puffs

Juustonaksun sukulaiset, Snacksit

Monen mielessä jo kertaalleen leimallisen 1990-lukulaiseksi reliikiksi tuomittu juustonaksu elää 2020-luvulle tultaessa renessanssiaan.

Juustonaksun uuden tulemisen käynnisti Taffel Jumbo Juusto Bacon & Cheddar -ihanuudellaan, mutta kyseisen tuotteen resepti on sittemmin kurjistettu vähempimausteiseksi ja muutenkin jotenkin vähämakuisemmaksi versioksi. Viime aikoina lippua on kantanutkin Estrella, joka on tuonut markkinoille muun muassa linssijuustonaksut ja Sourcream & Onion -juustonaksut.

Joulupöydän napostesektorille ennättää parahultaisesti hiljattain hyllyihin ilmestynyt chili ja barbeque -versio, jonka mainostetaan sisältävän muiden juustojen ohella ihka aitoa englantilaista cheddaria. Mikäpä ettei!

Rakenne: Estrellan näkemys juustonaksusta on perinteistä Taffelia ohuempi suikero. Naksujen käyryys vaihtelee lähes luotisuorasta aina jopa 180 asteen kieppiin. Massa on kuivaa muttei silti jauhoista ja rasahtaa hampaissa tyydyttävästi. Sormet kuorruttuvat napostellessa kauniin oransseiksi.

Maku: Makuelämyksen progressio on harvinaisen looginen ja etenevä: ensin suuhun iskee savuinen barbeque, sitten kolmen juuston kermainen yhdistelmä ja lopuksi vieno polte. Varsinaisen tulisiksi en näitä väittäisi, enemmän mausteisiksi. Maut ovat sinällään hyviä, mutta toisaalta varsin vahvoja ja niiden kamppaillessa makunystyröiden huomiosta kokonaisuus on jokseenkin tukossa. Chili on läsnä oikeastaan pelkästään mausteisuutena, ei niinkään makuna.

Kokonaisuus: Estrellan juustonaksujen ohuus saattaa olla toisille plussa, tälle arvioijalle enemmän miinus. Itse massa on rapeaa ja maukasta, mutta tujakan ja tukkoisen mausteen kanssa kokonaisuus on rahtusen sekava. Eivät nämä silti missään nimessä pahalta maistu, ja arvostan uusia avauksia juustonaksujen kentällä. Nämä voisivat toimia paremmin ilman chilikomponenttia.

Arvosana: 2,3 pistettä viidestä.

Simba Mexican Chilli

Simba Mexican Chilli

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

What a time to be alive!

Uskallan väittää, ettei koskaan aiemmin ihmiskunnan tai napostelun historiassa kaltaiseni tavallinen pulliainen olisi pystynyt nauttimaan Pohjolan perukoilla kotisohvallaan Etelä-Afrikassa valmistettuja perunalastuja, joiden mauste on meksikolainen chili. Ja pussi on vielä hankittu Sambiasta (kiitos Hanna!).

Vaatimattomasti itseään naposteiden kuninkaaksi (King of Snacks) tituleeraava Simba on merkkinä meikäläiselle täysin uusi tuttavuus, ja suurella todennäköisyydellä ensimmäinen koskaan Afrikan mantereelta peräisin oleva maistamani sipsi. Myyntipuheet ovat muutenkin korskeat: tuotekuvaus kertoo, että jokainen nuori peruna haaveilee Simba-sipsiksi päätymisestä, mutta vain tarkoin valikoitu eliitti päätyy kuluttajan eteen.

Simboja on pussissa niukalta tuntuvat 36 grammaa, mikä osoittautuu lopulta kuitenkin täysin sopivaksi annoskooksi, kun maistelemaan asti päästään.

Rakenne: Simboissa on koon, rapeuden, poimujen syvyyden ja paiston osalta todella paljon samaa kuin Estrellan perus-poimutetuissa sipseissä, ja sourcream & onion -mausteisina voisin hyvin erehtyä luulemaan syöväni Manhattaneita. Palaneisuutta on noin joka kuudennessa sipsissä, mutta ei mauksi asti. Rasvaa on niukemmanpuoleisesti. Silppua ei ole mukana juurikaan, vaikka pussi matkusti luokseni 8000 kilometriä ja rapiat.

Maku: Pussin kyljessä luvataan, että jokainen lastu ärjyy makua, mutta lupaus jää kyllä suoraan sanottuna lunastamatta. Päällimmäisenä maussa on terve perunan maku, jota seuraa pieni etäisesti tulinen takapotku. En sokkomaistelussa tunnistaisi maustetta chiliksi, vaan veikkaukseni osuisi ennemmin jonnekin peruspaprikan ja bbq:n välimaastoon, ja sekin vaatisi maun laimeuden vuoksi äärimmäistä pinnistelyä. Eivät nämä todellakaan pahalta maistu, mutta eivät lopulta oikein hyvältäkään – tai miltään. Suolaa näissä ei pääasiassa ole nimeksikään, mutta välillä vastaan tulee lastu, joka on käytännöllisesti katsoen kyllästetty suolalla. Suolatasapaino on siis keskimäärin kunnossa?

Kokonaisuus: Kuvittele Manhattan, josta on imetty kaikki maku ja sujautettu tilalle maailman hennoin tulisuus. En saa Simboista oikein mitään irti, mutta tyhjennän silti pussin, koska sääli näitä olisi poiskaan heittää.

Arvosana: 1,8 pistettä viidestä.