arvio

Pringles Texas BBQ Sauce

Pringles Texas BBQ Sauce

Maustettu, Sileä, Sipsit

Pringlesit jakavat snacksperttien mielipiteet lähes yhtä radikaalisti kuin salt & vinegar -sipsit. Ovatko ne ylipäätään edes sipsejä? Sekaviljamassasta puristetut identtiset lastut eivät välttämättä täytä perunalastun sanakirjamääritelmää, mutta ovat ne silti lähempänä sipsejä kuin mitään toista naposteiden lajia.

Jotkut ovat sitä mieltä, että Pringles-makuja pitäisi arvioida ja vertailla vain suhteessa muihin Pringleseihin, mutta itse aion rohkeasti kohdella niitä kuin mitä tahansa sipsejä.

Pringleistä pitäminen kilpistyy oikeastaan niiden perusolemukseen: ne maistuvat laadusta riippumatta samalta perus-Pringlesiltä, johon on lisätty jokin mauste. Jos ei pidä Pringlesin ominaismausta tai -rakenteesta, ei todennäköisesti pidä variaatioistakaan. Itse pidän.

Ei tarvitse olla insinööri arvostaakseen Pringlesin nerokasta käyttöliittymää. Purkkiin pinotut identtiset sipsit ovat tasalaatuisuuden riemuvoitto – rikkoutuneita sipsejä tai muotopuolia löytyy purkista aniharvoin. Toisinaan huomaan tosin toivovani, että minulla olisi pienemmät kädet, jotta sipsien kurottelu purkista olisi helpompaa. Toisaalta taas suuni on lähes riittävän suuri venymään purkin suuaukon ympärille, joten napostelun jatkuvuus on joka tapauksessa turvattu.

Maustetta on Pringles Texas BBQ Sauce -lastussa rutkasti.
Maustetta on Pringles Texas BBQ Sauce -lastussa rutkasti.

Rakenne: Tämä osa arviosta soveltuu sellaisenaan kaikkien Pringles-makujen arviointiin. Pringles-lastu on rapea, mutta jotenkin keinotekoisella tavalla. Lastusta toiseen identtisenä toistuva rapeus ja sitä seuraava massainen jauhoisuus joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Pringlesin kanssa ei taatusti koe iloisia yllätyksiä eikä karvaita pettymyksiä. Öljyisyys on melko niukkaa.

Maku: Texas BBQ Sauce -mauste on harvinaisen lähellä hyvää makeaa barbeque-kastiketta ja sai jopa taloudemme bbq-sipsivihaajan hyväksynnän. Mukana on sopivasti sipulia, tomaattia, paprikaa ja savuisuutta. Maku kuitenkin häipyy suusta alta aikayksikön jättäen jälkeensä Pringleseille tunnusomaisen jauhoisuuden, joka vaatii lappamaan lisää kloonilastuja kitaan. Kulunut ”Once you pop, you can’t stop”-mainosfraasi ei ole tuulesta temmattu.

Kokonaisuus: Onnistunut mauste ja Pringlesin pettämättömyys tekevät Texas BBQ Saucesta hyvän tuotteen, joka sopisi varmasti myös yhteen jonkin raikkaan ja miedon dipin kanssa. Itse lukeudun leiriin, jolle Pringlesin peruskaava toimii, joten en voi kuin hyväksyä.

Arvosana: 3,9 pistettä viidestä.

Hox! Ensi viikolla on luvassa todellinen megapussiluokan kirjoitus, kun arvovaltainen sipsiraati kokoontuu ruotimaan yhteensä kahdeksaa erilaista sourcream & onion -versiota!

Estrella Ranch & Sourcream

Estrella Ranch & Sourcream

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Monet erittäin hienot asiat ovat kahden tai useamman hienon asian yhdistelmiä. Kaikkihan tietävät, että maailman parasta limpparia saa sekoittamalla colaa ja jaffaa, ja että Metallican paras levy on Lou Reedin kanssa yhteistyössä tehty Lulu.

Toisaalta hienojen asioiden yhdistelemisessä voi toki mennä pieleenkin, mistä todisteena mainittakoon esimerkiksi takavuosina kämppisporukassa kehittelemämme myöhäisten jatkojen piristysjuoma ”ginikahvi”. Vetävästä nimestään huolimatta ginikahvi maistuu täysin kammottavalta enkä suosittele sitä kenellekään.

Estrellan nokkelien veijarien testilaboratoriossa on joitain vuosia takaperin päätetty törmäyttää kaksi todellista perunalastujen arkkityyppiä: Ranch ja Sourcream (& Onion). Ranch on toki suomalaisille tutumpi Taffelin tuotteena, eikä Estrellalla taida olla markkinoilla pelkkää Ranch-tuotetta tällä haavaa ollenkaan. Sourcream & Onion taas on sipsien Toyota Corolla, luotettava peruskivi, josta osapuilleen kaikilla sipsivalmistajilla lienee oma versionsa.

Ranchit ovat hyviä, Sourcream & Onion -versiot ovat pääasiassa hyviä. Kuinka käy, kun nämä naitetaan samaan pussiin?

Estrella Ranch & Sourcreamien väri on kullankeltainen.

Rakenne: Estrella hallitsee tiheään poimutetut sipsit, eivätkä Ranch & Sourcreamit tee poikkeusta. Lastu on ehkä aavistuksen keskivertoa paksumpi, mutta silti äärimmäisen rapea eikä kovin jauhoinen. Öljyisyys asettuu keskitason ja niukan välimaastoon. Sipsien kokoskaala on laaja: pussista löytyi niin pienenpientä lastua kuin valtavaa jättisipsiäkin, joka pisti ihmettelemään, onko noin suuria perunoita edes olemassa.

Maku: Elementtien tasapaino on täydellinen. Hapankerma tasapainottaa vahvaa ranch-maustetta ja jälkimauksi jää pehmeä ja kermainen sipuli. Suolaa on matkassa sopivasti tehostamassa elämystä. Makua voisi sanoa jopa mehukaaksi. Peruna maistuu kokonaisuudessa melko vähän, mutta eipä sen juuri tarvitsekaan.

Kokonaisuus: Ranch & Sourcream toimii erinomaisesti omillaan ilman dippiäkin, mutta toisaalta todistetusti myös monien dippien kanssa, etenkin raikkaampien. Onnistunut ristisiitos saa toivomaan, että sipsivalmistajien piiristä löytyisi enemmänkin kokeilunhalua ja rohkeutta yhdistellä vakiintuneita ja/tai tuoreempia sipsimakuja. Miten olisi esimerkiksi Barbeque & Cheese, Tzatziki & Chili tai Kantarelli & Pekoni?

Arvosana: 4,3 pistettä viidestä.

Estrella Limited Edition Julost

Erikoisuudet, Maustettu, Sileä, Sipsit

Näin loppiaisen kynnyksellä on alkanutta vuotta kulunut sen verran, että on jo hyvä aika kääntää katse kohti tulevaa joulua. Sipsit eivät vielä toistaiseksi kuulu perinteiseen suomalaiseen joulupöytään, mutta elän toivossa, että tähän huutavaan epäkohtaan saataisiin viimeistään 2020-luvulla muutos. Suomesta ei taida saada (korjatkaa, mikäli olen väärässä) millään muotoa jouluteemaisia tai -mausteisia perunalastuja. Katse on siis käännettävä rajan taakse.

Meikäläisellä on mukavia ja huomaavaisia työkavereita, jotka haluavat omalta osaltaan edistää suomalaista sipsikulttuuria ja raahata ruodittavakseni ulkomaisia erikoisuuksia matkoiltaan. Eräs heistä vietti joulunsa länsinaapurissa ja toi sieltä palatessaan pussin Estrellan Julost-perunalastuja, jotka tiemmä olivat 50 prosentin alennuksessa jo heti tapaninpäivän jälkeen.

Mikäli internetiä ja kuulopuheita on uskominen, juusto on Ruotsissa yhtä elimellinen osa joulun ruokavaliota kuin Suomessa kinkku. En ollut tietoinen tästä ilmiöstä ennen julost-pussin vastaanottamista, ja arvostukseni ruotsalaisia kohtaan on tämän opittuani kasvanut entisestään. Ruotsalainen joulujuusto on ilmeisesti useimmiten edamia, mikä tuntuu jotenkin sopivalta ruotsalaisen maltillisen mielenlaadun huomioiden.

Juusto on ihanaa, sipsit ovat ihania. Miksi niiden liitto onnistuu niin harvoin?

Rakenne: Julost-sipsit muistuttavat hyvin pitkälti Estrellan suolattuja sileitä perunalastuja rakenteeltaan ja paistoltaan. Ohuen lastun purutuntuma on melko rapea, vaikka paisto onkin kalpean puoleinen. Rapeus säilyy pureskellessa melko pitkään eikä lastu missään vaiheessa mene varsinaisesti liian mössöiseksi. Juustomauste lisää jo entuudestaan hieman rasvaista vaikutelmaa. Lastun koko asettuu pienen ja keskikokoisen välimaastoon. Öljyn määrä on runsaahko.

Maku: Miksei Pohjoismaissa myydä kunnon juustosipsejä? Julost-sipsien halliseva maku on suola, jota äärimmäisen mieto juustomauste ei juuri taita. Juustoisuutta saa oikein hakemalla hakea. Suola on elementtinä niin hallitseva, että perunan makukin tulee esiin vasta kotvasen pureskelun jälkeen. Suuhun ei lopulta jää juuri muuta kuin jano ja mieto öljyisyys. Maku ei silti ole epämiellyttävä, ennemminkin lähinnä yhdentekevä.

Kokonaisuus: Hyvää joulua toivottava pussi kelpaa annettavaksi lahjaksi sellaisenaan. Joulujuustoa instituutiona tuntematon ei osaisi sokkotestissä erottaa näitä muista suhteellisen mauttomista juustosipseistä. Hyvä, ohut ja rapea perunalastu on pilattu liiallisella öljyllä ja yhdentekevällä juustomausteella.

Arvosana: 2,2 pistettä viidestä.

Olenko oikeassa vai väärässä? Löytyykö Suomen sipsimarkkinoilta mukiinmeneviä juustosipsejä? Ota kantaa ja kommentoi!