Allekirjoittaneella on sipsien ohella toinenkin palavan intohimon kohde: musiikki. Näiden kahden maailman välillä on kuitenkin harvinaisen vähän limittymistä. Rakkaudesta ja maailmanpolitiikasta kyllä on raapustettu lauluja kyllästymiseen asti, mutta sipsit ovat tyystin suotta jääneet musiikilliseen aihepaitsioon.

Ruoka ei ylipäätäänkään järin usein valikoidu pop-kappaleiden ydinaiheeksi. Macaulay Culkinin Pizza Underground -yhtye oli tervetullut avaus kohti uudenlaista avaruusajan ruoan ja musiikin liittoa, mutta näyttää toistaiseksi jääneen kertailmiöksi.

Tässä kirjoituksessa kokoan yhteen muutamia sipsiaiheisia kappaleita ja arvioin niiden ansioita sipsimusiikin suunnannäyttäjinä.

Sur-Rur: Sipseihin kirjoitetut kirjeet

Mukaansatempaavassa reggae-henkisessä veisussa säilytetään hiuksia muovipussissa ja pohditaan sipseihin kirjoittamisen mielekkyyttä. Olennainen tulee sanottua nopeasti, eikä minuutissa ja 24 sekunnissa ennätä pitkästyä. Sipsit ovat kuitenkin nimestä huolimatta biisissä melko pienessä roolissa.

Konservatiivinen snackspertti suosittelee tulevaisuudessakin kirjoittamaan kirjeet paperille ja pitämään sipsit sipseinä.

Delta Force 2: Viinaa ja sipsejä

Jylhällä riffillä käynnistyvä thrash-pläjäys alleviivaa ikiaikaista totuutta, siis alkoholijuomien ja sipsien taivaallista liittoa. Tarttuva kertosäe ja lopun armoton sahaus saavat jalan naputtamaan, pään nyökkimään ja käden hamuamaan pulloa, sipsikulhoa tai molempia.

Vain kitarasoolo puuttuu!

Shadows Of Knight: Potato Chip

Potato Chip ei tavallaan kuulu samaan sarjaan muiden esiteltyjen kappaleiden kanssa, koska tämä on mainostarkoituksiin tehty levytys. Kun kyseessä on kuitenkin näin käsittämättömän tarttuva renkutus, tuntuu vääryydeltä jättää tällainen pop-helmi huomiotta.

Laulun minäkertojan naisystävä ei pidä perunoistaan paistettuna tai hash browns -raasteena, vaan kelpuuttaa lautaselleen ainoastaan perunalastuja, mikä on tietysti täysin ymmärrettävää. Lopussa naisystävä rinnastuu yllättävästi suoraan perunalastuun, mikä herättää kysymyksiä laulajan mahdollisista kannibalistisista taipumuksista.

Tehosekoitin: Syön sipsejä

Kotimaisen sipsirockin peruskivi, jossa toisaalta on lopulta aika vähän asiaa sipseistä. Avauslaini on kuitenkin tyhjentävän uskomaton: ”Istun himassa, syön sipsejä / ei mun elämässä oo kicksejä”.

Itse olen toisaalta saanut elämäni varrella hämmästyttävän paljon kicksejä juurikin sipsien syömisestä.

Danzkoi: Sipsi & Dippi (feat. 5.Unity)

Nuoriso ei olekaan pilalla! Taatusti listan sipsipitoisin ja informatiivisin kappale, joka käy läpi koko nautintoprosessin aina sipsipussin hankinnasta kulhon nuolemiseen. Mainitaanpa biisin mittaan jopa sipsien puolesta kuoleminenkin.

Sipsi & dippi -kappaleen musiikillisista ansioista voi taatusti olla vähintään kahta mieltä, mutta kertosäkeen tarttuvuutta ei voi kyynisinkään rap-vihaaja kieltää.

Slim Gaillard: Potato Chips

Jokseenkin Billy Dee Williamsia muistuttava Slim Gaillard oli asian ytimessä jo vuonna 1952. Kukapa ei olisi toisinaan tai useinkin harkinnut lounaan korvaamista perunalastuannoksella?

Slim myös erittelee erilaisia loistavia paikkoja sipsien nauttimiseen: lounaan lisäksi sipsit soveltuvat vaikkapa piknikille tai pallopeliin. Tymäkkä fonisoolokin kappaleesta löytyy.

Jäikö listalta puuttumaan jokin snack’n’roll-klassikko, jonka olisit toivonut snackspertin huomioivan? Kirjoita kommentti!