Sileä

Rainbow Maalaisperunalastut Mustapippuri & Ruohosipuli

Maalaisperunalastut, Maustettu, Sileä, Sipsit

Elintarvikealan artesaanivillityksen kovin kiima lienee jo takanapäin, mutta sipsimarkkinoilla käsityöläisyyttä ja maalaishenkeä tunkee edelleen joka tuutista. Kelkkaan on loikannut myös vanha kunnon Rainbow, joka ei ole varsinaisesti profiloitunut laadukkaana sipsipajana ainakaan tämän julkaisun arvioissa.

Uudehko maalaismaku Mustapippuri & Ruohosipuli on valmistettu Saksassa ja tarttui lähi-Salesta kouraan lähinnä siksi, ettei hyllyssä ollut enää juuri muita Sipsiblogissa ruotimattomia sipsejä. Vink vink, Sale Janka!

Rakenne: Koostumuksensa puolesta Rainbow on onnistunut tekemään lähes täydellisen tulkinnan maalaisperunalastusta. Paisto on kullankeltainen, öljyä rutkasti, pinnassa kauniita kuplia ja rapeus on upea: lastuilla on paksuutta, mutta ne murenevat silti nätisti puraistessa mössööntymättä. Reunoilla on kuorta asiaankuuluvasti.

Maku: Ensivaikutelma mausta on, että suolaa on aivan hävyttömän paljon. Sen alta alkaa noin neljännen sipsin kohdalla paljastua äärimmäisen väkevä mustapippuri. Ruohosipuli-parka on hautautunut jonnekin täysin tunnistamattomiin. Maku ei sinänsä ole paha, mutta suolan ja mustapippurin yhdistelmä iskee kuin 230 volttia. Ahmimiskäyttöön nämä eivät sovellu, ellei nauti siitä, että huulet kuivuvat ja irtoavat hiljalleen naamasta.

Kokonaisuus: Suuta ja kurkkua kirvelee, mutta silti jotenkin omituisella tavalla kokonaisuus kallistuu positiivisen puolelle, lähinnä erittäin onnistuneen paiston ansiosta. Pienissä annoksissa hyvin nautittava tuote, mutta tilanteet, joissa näitä lopulta tulisi ostettua arkikäyttöön, ovat erittäin harvassa.

Arvosana: 3,0 pistettä viidestä

Dippisuositus: Joku raikas ja makea. Holiday?

Oikia Fiini Lady Claire

Maustettu, Sileä, Sipsit

Real Snacks on ilmeisesti nykyään Oikia. Siirtymävaiheen aikana snackspertin lähi-Prisman hyllyillä on voinut havaita molempia merkkejä, mikä on ollut omiaan ruokkimaan hämmennystä. Nyt Real Snacks -brändätyt sipsit ovat kuitenkin lopullisesti hävinneet ja korvautuneet Oikioilla (onko tämä oikia monikko?), joiden brändi nojaa artesaanihenkiseen kuvastoon ja korostettuun pohjosuuteen.

Syntyperäisenä oululaisena suhtaudun tällaiseen brändäämiseen vähintäänkin kahtiajakoisesti: toisaalta se ruokkii jonkinlaista kotiseuturakkautta, toisaalta taas tuntuu jotenkin päälleliimatulta ja väkinäiseltä. Sipsit sipseinä!

Ankaran arpomisen jälkeen ensimmäiseksi arvioitavaksi Oikia-tuotteeksi valikoitui suola & viinietikka -makumaailmaa edustava Fiini Lady Claire. Pussin kyljessä huomion kiinnittää etenkin sana perunasipsi. Onko sipsikulttuuri siis astunut linssi-, kikherne- ja muiden uusnaposteiden myötä aikaan, jossa perunakin on mainittava erikseen sipsin raaka-aineena?

Rakenne: Lastun paksuus on ohuen ja keskipaksun välimaastossa. Pussi sisältää muutamia suorastaan valtavia sipsejä. Sipsien muoto on pääsääntöisesti miellyttävän pyöreähkö. Väriltään sipsit ovat kalpeahkoja ja niiden rapeus on lohkeilevaa sorttia, käytetty peruna on jokseenkin jauhoinen. Kyseessä on jonkinlainen pseudomaalaislastu, kuorta ilmenee siellä täällä.

Maku: Tällä kertaa tarjolla ei ole naama solmuun -osastoa, mutta kyseessä on silti erittäin hyvä suola & viinietikka -kokonaisuus. Etikka on maukasta ja kontrastoi hienosti täyteläisen perunan kanssa. Suolaa on runsaasti ja huulia kirvelee asiaankuuluvasti. Myös peruna maistuu kunnolla, eli pussin kyljen erityismaininta ”perunasipseistä” on oikeutettu.

Kokonaisuus: En ole täysin varma, mitä mieltä olen Oikian rustiikkis-artesaanillisesta brändistä, mutta itse sipsit eivät juuri jätä napisemisen varaa. Fiini Lady Claire pomppaa kertaheitolla salt & vinegar -listani kärkipäähän olemalla yksinkertaisesti erinomaisen tasapainoinen ja hyvänmakuinen ilmeenkipristäjä.

Arvosana: 4,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Pelkkä kermaviili.

Taffel Kartanon Valkosipuli & Kermaviili

Maalaisperunalastut, Maustettu, Sileä, Sipsit

Kartanon Valkosipuli & Kermaviili on snackspertin (sekä puolison) henkilökohtainen takavuosien suosikki, jota tuli yhteen maailmanaikaan ahmittua kuin leipää. Nyt viime pussista on kuitenkin hurahtanut jopa useampi vuosi, joten lienee hyvä hetki poimia maalaislastujen moderni klassikko kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Rakenne: Kartanon perunalastut ovat tyylipuhtaita maalaissipsejä epäsäännöllisine muotoineen, perunankuorineen ja kuplivine paistoineen, joista jälkimmäinen tuntuu silmään kuitenkin jokseenkin kalpeammalta kuin takavuosina. Rapeus on silti erittäin kohdillaan lastun ohuuden ansiosta.

Maku: Valkosipuli & Kermaviili -Kartanoiden reseptiä on menty muuttamaan sillä verukkeella, että nyt mukana on uutena komponenttina villi valkosipuli. Samalla on kuitenkin tehty selvästi muitakin muutoksia, joista päällimmäisenä korostuu kermaviilin totaalinen puute. Valkosipulin maku on erittäin hyökkäävä ja pistävä, suolaa on erittäin runsaasti. Kokonaisuus kanttaa jonnekin kitkerän ja tunkkaisen välimaastoon, eikä sipseistä enää löydy sitä tasapainottavaa pehmeyttä, jonka kermaviili tarjosi.

Kokonaisuus: Taffel on mielestäni mennyt ryssimään hyvän jutun. Aiemmin Valkosipuli & Kermaviili -kokonaisuus oli sivistyneen hillitty, nyt räikeä ja yksiulotteinen.

Arvosana: 1,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Pelkkä kermaviili.

Fox Salt & Rosemary

Maalaisperunalastut, Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Olen minikokoisista sipsipusseista vähintään kahta mieltä. Toisinaan muutaman kymmenen gramman annos on juuri sopiva tyydyttämään orastavan sipsinhimon, mutta useimmiten rääpälepusseista tulee vain paha mieli ja tarve hankkia isompi pussi.

Taannoisesta Italiasta saapuneesta sipsilaatikosta tarttui tällä viikolla kouraan Fox-merkkinen minipussi, jonka maku on suola ja rosmariini. Rosmariini tuntuu äkkiseltään maulta, jota minikoko saattaa jopa pukea. Saa nähdä!

Rakenne: Fox-lastut ovat kuulaan vaaleita ja ohuita. Puraistessa sipsi on rapea mutta kuitenkin jotenkin vähän höttöinen. Öljyä on erittäin avokätisesti. Yleistuntu on maalaismainen: sipsien reunoilla esiintyy vuoroin kuorta, vuoroin palaneisuutta. Lastut ovat pienehköjä ja erittäin käyriä.

Maku: Rosmariini ottaa makuprofiilissa niskalenkin kaikesta muusta. Sen maku on melko paljas, selkeä, puhdas ja voimakas – kerta kaikkiaan hallitseva. Myös runsas öljy maistuu, muttei ensinkään pahalta. Suola jää kihelmöimään huulille. Peruna katoaa rosmariinin ylivallan alle.

Kokonaisuus: Fox Salt & Rosemary on konstailematon ja suoraviivainen yhden tempun poni, jonka kohdalla pieni pussikoko on hyvästä, ellet sitten satu olemaan äärimmäinen rosmariinin ystävä.

Arvosana: 2,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Sørlandschips Jule-Chipsverkstedet Pinnekjøtt

Erikoisuudet, Maalaisperunalastut, Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Tammikuun aluksi on hyvä palata hetkeksi jouluisiin tunnelmiin! Vuosi takaperin sipsit opettivat minulle, että ruotsalaiseen joulupöytään kuuluu joulujuusto. Tänä jouluna puolestaan opin sipseiltä, että norjalaiseen joulupöytään kuuluu pinnekjøtt, joka suomentuu suurin piirtein tikkulihaksi. Tikkuliha on lampaan kyljeä, joka kypsennetään höyryttämällä koivutikkujen päällä (mistä tietysti nimi).

Asvalttiviidakon sananlasku sanoo: missä maku, siellä sipsi. Niinpä en ole varsinaisesti tai ollenkaan yllättynyt, että läntisimmässä länsinaapurissamme tikkuliha on taivutettu perunalastun muotoon. Kiitos sipsitoimituksesta Asmolle!

Rakenne: Tikkulihasipsit ovat leimallisesti artesaanisipsejä pussin takakannen perunatilaleimaa myöten. Pienehköjen ja erittäin käyristyneiden lastujen reunoilla on rustiikkisesti kuorta. Paisto on kullankeltainen, öljyä runsaasti. Rapeus on osastoa äärimmäinen, paksun lastun ansiosta varomaton napostelija repii suunsa alta aikayksikön. Tosirouskuttelijoille!

Maku: Kerrankin oikeasti lihalta maistuva lihasipsi! Kokonaisuudessa maistuvat lammas, suola ja tunnistamaton yrtti, joka kenties selviäsi pussin kyljestä, jos osaisin edes auttavasti norjaa. Paksusta lampaan mausta huolimatta myös peruna maistuu miellyttävästi. Lihan maku ei ole ensinkään teollinen tai esanssinen. Erittäin korkea suolaisuus ilmeisesti kuuluu tikkulihakokemukseen.

Kokonaisuus: Lihasipsit ovat useimmiten piikki napostelijan lihassa, mutta norjalainen Sørlandschips tekee tikkulihasipseillä erittäin tervetulleen poikkeuksen sääntöön. Pitäisiköhän joulupöytään tänä vuonna hankkia ehtaa pinnekjøttia?

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Pelkkä kermaviili.

Real Snacks Paprika Jam

Maustettu, Sileä, Sipsit

Sitten viime kirjoituksen Sipsiblogi on saanut kohtuullista medianäkyvyyttä, minkä ansiosta sivustolle on viikon sisään eksynyt reilusti yli 5000 uutta kävijää! Tervetuloa siis kaikille tuoreille lukijoille, ja vanhoille lukijoille kiitos uskollisesta lukijuudesta. Toivepostiakin on tullut jopa hämmentävän runsaasti, ja pyrin toteuttamaan niitä parhaani mukaan talven mittaan.

Yle Tampereen iltapäivälähetyksessä jutustellessani repäisin auki Real Snacksin Paprika Jam -pussin ja muodostin toimittajalle lyhyen suusanallisen arvion, mutta syvällisempää analyysia en viitsinyt alkaa radiossa suorittamaan. En lähtökohtaisesti ole maailman suurin paprikasipsien fani, mutta pussin lupaus makeantulisuudesta herätti mielenkiinnon.

Rakenne: Kuten Real Snacksin sipsit yleensäkin, Paprika Jamit on paistettu erinomaisen rapeiksi. Lastut ovat pääosin ohuita ja melko pieniä, ja niiden väri on osin paiston, osin mausteen ansiosta kuparisen oranssihtava. Rasvaa on sipseissä erittäin niukasti, mikä yhdessä tymäkän mausteen kanssa tekee kokemuksesta rahtusen kuivan.

Maku: Paprika tujahtaa puraistessa suuhun vahvana ja jokseenkin savuisenakin, muttei kuitenkaan ehkä niin makeana kuin odottaisi tai soisi. Tästä huolimatta makua on yllin kyllin, ja maukkaan perunan kera tasapaino on kunnossa. Päällimmäinen adjektiivi näiden kuvailemiseen lienee mausteinen, makeantulisuutta en niinkään allekirjoita.

Kokonaisuus: Paprikasipsien joukossa Paprika Jam kiipeää korkealle, mutta on sellaisenaan kenties hieman puuduttavaa rouskuteltavaa. Makeampana tämä lastu toimisi huomattavasti paremmin, mutta korjauskeinona voi käyttää myös raikasta ja/tai makeahkoa dippiä.

Arvosana: 3,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Holiday.

Estrella Sadonkorjuu Kantarelli & Kermaviili vs. Lay’s Белые грибы со сметаной

Erikoisuudet, Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sileä, Sipsit

Syksy on sienten ja yleisurheilun MM-kisojen aikaa!

Hoksasin päivänä eräänä, että sipsikaapistani löytyy sekä kotimaisia että itänaapurista ponnistavia sieni ja maitotuote -aiheisia sipsejä, joten mikäpä olisikaan syysteemoihin sopivampaa kuin pieni maaottelu.

Estrellan toinen Sadonkorjuu-kausimaku on kantarelli ja kermaviili, venäläinen Lay’s-erikoisuus (kiitos Jonne!) puolestaan herkkusieni ja smetana – täysin vertailukelpoisia nämä naposteet eivät siis ole, mutta ei anneta sen haitata.

Lay’sit ovat perinteisesti pärjänneet Sipsiblogin testipenkissä kohtalaisen kehnosti, mutta lähestyn tästä huolimatta tämänkertaista testipussia erittäin avoimin mielin.

Rakenne

Estrella: Sadonkorjuu-lastut näyttävät kullankeltaisten Lay’sien rinnalla kuutamolla paistetuilta, mutta rapeus on silti kohdillaan. Sipsit ovat keskikokoisia ja poimut suuria. Reunoilla esiintyy kuorta ja öljyä on vähän.

Lay’s: Kauniin väriset ja läpikuultavat lastut ovat pääosin pienen puoleisia, mutta seasta löytyy muutama valtava poikkeus. Sipsit ovat ohuita, miellyttävästi rapsahtavia ja laysmaiseen tapaan erittäin öljyisiä.

Maku

Estrella: Kantarelli on maussa vieno, mutta tunnistettava. Maku on tasapainoinen, joskin suolaa on ehkä hitunen liikaa. Kermaviili on läsnä juuri sopivasti, ja kaiken alta maistuva peruna maukasta.

Lay’s: Estrellaan verrattuna Lay’s on erittäin makea ja tuo jollain (hyvällä) tapaa mieleen Knorrin ja muiden valmistajien pussikastikejauheet. Lay’sinkin kokonaisuus on kunnossa. Suolaa on juuri sopivasti, smetanan toivoisi korostuvan kenties enemmänkin. Perunaa ei mausta löydä. Kokonaisuudessa on kenties juuri smetanasta johtuen jotain aavistuksen juustoista.

Kokonaisuus

Maaottelu on kaiken kaikkiaan äärimmäisen tasainen, mutta kallistuu erittäin niukasti Estrellan voitoksi lastujen maalaismaisuuden ja soveliaamman öljyisyyden vuoksi. Suosittelen silti molempia, ja tämä Lay’s-maku on melko varmasti paras maistamani. Arvosanat ovat seuraavanlaiset:

Estrella: 3,8 pistettä viidestä
Lay’s: 3,7 pistettä viidestä

Dippisuositus molemmille: Taffel 3 Sipulia.

Pringles Cheesy Cheese

Pringles Cheesy Cheese

Maustettu, Sileä, Sipsit

Gårdschips Parmesanin aiheuttaman taannoisen snackstaasin jälkeen tuntuu jokseenkin hupsulta arvioida enää muita juustosipsejä. Koska kuitenkin olen suuri Pringlesien, juustosipsien ja sanaleikkien ystävä, en voinut vastustaa hupsunhauskasti nimettyä uutuusmakua.

Cheesy Cheese tuo nimensä puolesta mieleen rakastamani rap-legenda Eazy-E:n, josta puolestaan tulee mieleen tämä täysin hillitön hiljattain kohtaamani lelukonsepti: Eazy-He. Mutta tämä ei ole lelublogi, joten mennään suoraan sipsiarvion pariin!

Rakenne: Olen tässä vaiheessa kuvaillut Pringles-lastun rakenteen niin monessa artikkelissa, että se lienee jo turhaa toistoa. Cheesy Cheeset ovat perusolemukseltaan jetsulleen samanlaisia kuin kaikki muutkin perinteisestä Pringles-massasta valmistetut Pringlesit. Juustojauhe värjää lastua aavistuksen oranssiin suuntaan, mutta ulkonäön perusteella näitä olisi erittäin hankala poimia Pringles-tunnistusrivistä.

Maku: Tällä kertaa Pringles-perusmakua täydentää jokseenkin cheddarinen ja esanssinen juustomauste, joka on melko pistävä ja tuo mieleen Pirkan juustonachot, joita yhteen aikaan söin paljon ja jatkuvasti. Maissimassan kanssa sama mauste on vähemmän irrallisen tuntuinen, Pringles-yhteydessä jokseenkin häiritsevä eikä istu asiayhteyteen.

Kokonaisuus: Herra Pringle ei ole ehkä miettinyt tätä tuotetta ihan loppuun asti. Pringles-lastun perusmaku kaipaa kaverikseen varta vasten kehitettyä juustomaustetta, ei geneeristä juustopölyä. Kaupan hyllylle näytti ilmestyneen Cheddar & Sour Cream -varianttikin, täytynee tutustua myös siihen pikapuoliin.

Arvosana: 1,9 pistettä viidestä.

Uutuus! Koska minulta kysellään jatkuvasti suosituksia erilaisista sipsi- ja dippiyhdistelmistä, liitän tästä lähtien jokaisen sipsiarvion yhteyteen myös tarkoin mietityn dippisuosituksen. Cheesy Cheesen kohdalla snackspertin virallinen dippisuositus on Ranch.

Burts Jim Beam Bourbon Whiskey Potato Chips Original BBQ

Burts Jim Beam Bourbon Whiskey Potato Chips Original BBQ

Erikoisuudet, Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Ylivoimaisesti eniten B-kirjainta sisältävä vastaan tullut naposteen nimi!

Taannoin testaamani Burtsin Guinness-maustetut sipsit eivät lopulta juuri maistuneet Guinnessilta, mutta tämä ei lannista testaamasta saman valmistajan bourbon-mausteisia lastuja. Tämän julkaisun kirjoittaja kuvittelee olevansa jonkinlainen alemman keskitason viskiharrastaja, mutta asiantuntemukseni ulottuu oikeastaan yksinomaan single malt -henkisiin skottiviskeihin – bourbon on jäänyt vieraammaksi. Konsepti kiinnostaa silti!

Guinness-pussin täysin poskettomat myyntipuheet on tällä kertaa jätetty suosiolla pois, ja takakansiteksti tyytyykin lupaamaan ”vain” bourbonin ja barbequen miellyttävän savuisen liiton. Viski ja bbq toki kulkevat käsi kädessä, mutta olen jo lähtökohtaisesti hieman skeptinen sen suhteen, kuinka tämä makumaailma on saatu uutettua perunalastuun. Saas nähdä!

Rakenne: Kuten edellisissäkin Burtseissa, rapeutta riittää vaikka muille jaettavaksi asti. Paisto on kauniin kuulas, reunoissa siedettävä määrä palaneisuutta ja öljyä kohtuullisen runsaasti. Lastujen koko vaihtelee villisti todella pienestä melko suureen.

Maku: Lupaavaa rasahdusta seuraa karvas pettymys ja päällimäinen vaikutelma tuotteesta on hailakka. Bbq-mausteessa on säästelty mahdollisesti siksi, että bourbonin maku erottuisi, mutta eipä lopulta erotu. Maku on jokseenkin ristiriitainen ja sekava – omituinen makeansuolainen sekasotku, joka ei ainakaan maistu viskiltä, jos edes hirveästi barbequelta. Suolaa on todella vaihtelevasti.

Kokonaisuus: Hyvin paistettu rapea perunalastu on menty pilaamaan täysin luokattomalla mausteella. En oikein osaa sanoa näistä mitään muuta tyhjentävää.

Arvosana: 1,8 pistettä viidestä.

Gårdschips Parmesan

Gårdschips Parmesan

Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Meikäläisen kirjoissa sipsi on ensisijaisesti sarjavalmistettu massatuote, josta kaikenlainen artesaanihifistely ja käsityömeininki tulisi pitää jokseenkin erillään.

Silti olen pitkin hampain joutunut myöntämään, että tymäköimmät sipsimaut ja viimeistellyimmät napostekokonaisuudet löytyvät nimenomaan tältä kentältä, ja siitä päästäänkin viikon arvioitavaan tapaukseen.

Tiedustelin sipsikauppaan lähtöä tehdessäni jälkikasvultani, millaisia sipsejä tällä kertaa tulisi hankkia testattavaksi. Briiffi oli lyhyt: juustosipsejä. Ainoa kriteerit täyttänyt, toistaiseksi arvioimaton tuote oli ruotsalaisen Gårdschipsin parmesaanimausteinen pussi, jonka kylkeen on painettu jos jonkinlaista käsityön leimaa konstruoivaa tietoa perunalaadusta sipsimestarin nimeen ja Eriksgårds Lantbrukiksi mainitun perunatilan maantieteellisiin koordinaatteihin. Ei tästä enää paljon artesaanimmaksi pääse!

Rakenne: Käsin paistetun lastun etu on usein ylivoimainen rapeus, ja Gårdschipsin tapauksessakin se on rakenteen suurin vahvuus. Sipsit ovat melko pientä kamaa, mutteivat silppua, vaan selvästi tehty pienistä perunoista. Palaneita reunoja on paljon verrattuna massavalmisteisiin sipseihin, mikä lienee tietysti inhimillistä. Rasvaa Gårdschipseissä on harvinaisen runsaasti.

Maku: Runsas rasva, kenties yllättävän pehmeä mutta silti hallitseva parmesaani ja maukkaan täyteläinen peruna ovat yhdessä runsaahkon suolan kanssa vastustamaton yhdistelmä, joka kutsuu napostelemaan ns. suu vaahdossa. Kenties juuri rasvan ansiosta ihana maku jää asustelemaan suuhun pitkäksi aikaa olematta kuitenkaan tunkkainen. Nämä ovat taatusti epäterveellisimpiä pitkään aikaan syömiäni sipsejä, mutta enpä napostelultani juuri terveydellisesti positiivisia vaikutuksia haekaan.

Kokonaisuus: Gårdschips Parmesanit ovat epäilyksettä parhaita tähän mennessä maistamiani juustosipsejä, ja ylipäätään kaikkien kohtaamieni sipsien kärkikahinoissa. Voisin kirjoittaa näistä vaikka minkälaista ylistystä, mutta tyydyn toteamaan, että jokaisen itseään kunnioittavan ja harrastuksensa vakavasti ottavan snackspertin olisi viipymättä syytä etsiä pussillinen haltuunsa.

Arvosana: 4,6 pistettä viidestä.