Lay’s Hamka’s Original

Erikoisuudet, Juustonaksun sukulaiset, Maissi, Makuja maailmalta, Snacksit

Hollannissa asuvan Aten sipsiyllätyslaatikosta paljastui viime viikon arviosipsin lisäksi pussillinen Lay’sin Hamka’seja, joiden mausta tai yleisestä luonteesta en saanut pussin kyljestä mitään käsitystä – flaamia en osaa ensinkään, ja saksan kielen taitonikin on lopulta melko onneton.

Googlettelun perusteella kyseessä on ilmeisesti joku tosi hollantilainen juttu, joita saa Suomeen hankittua harvoista hollantilaiselintarvikkeisiin erikoistuneista kaupoista. Hamka’seja myös valmistaa Lay’sin lisäksi monta muutakin hollantilaisvalmistajaa. Jännittävintä Hamka’sissa on ristikkopottumaisen ulkoasun lisäksi maku: kinkku ja juusto!

Rakenne: Ristikkoperunat mieleen tuova muoto on upea ja sopii niin käteen kuin suuhunkin. Jälkimmäisessä tuntuma on muhkean ilmava ja erittäin rapea. Miinukseksi laskettakoon lievä kuivuus sekä se, että pureskellessa maissimassa menee jokseenkin rakeiseksi ja hampaissa ritiseväksi.

Maku: Tein sillä tavalla, että lähdin maistelemaan Hamka’seja ennen kuin olin selvittänyt, miltä niiden pitäisi maistua. Juusto oli helppo tunnistaa, se nimittäin pölähtää suuhun todella vihaisesti heti ensipuraisusta. Kinkku alkoi löytyä juuston alta tarkemmalla maistelulla, kun tajusin sitä kokonaisuudesta etsiä. Juusto ei valitettavasti ole kovin hyvää, vaan pikemminkin melko esanssista ja kinkun kanssa jotenkin sukkaista. Vertailukohtaa voit etsiä lähihuoltoasemasi huokeimmasta päivän vanhasta kinkku-juusto-sämpylästä. Vahvuudestaan huolimatta mauste häviää suusta melko nopeasti ja jättää jälkeensä paljaan maissimassan maun.

Kokonaisuus: Hamka’s on kuriositeettina viihdyttävä, mutta ei saa toivomaan, että vastaavaa tuotetta löytyisi suomalaisista sipsihyllyistä.

Arvosana: 2,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Lay’s Strong Chilli and Lime

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Hollannissa asustava sipsiblogin ystävä Atte muisti päivystävää snacksperttiä taannoin kenkälaatikollisella sipsejä, joita ei kai ainakaan toistaiseksi ole saatavilla Suomen sipsimarkkinoilla. Kiitos Atte!

Otetaan ensin käsittelyyn ”perfect with beer”-täkylauseella huomioni napannut Lay’sin Strong, jonka makuparina on chili ja lime. Tottelen kehotusta ja korkkaan maistelun kaveriksi IPA-tyyppisen oluen.

Rakenne: Lay’sien poimut ovat paksuja/leveitä, mikä toki peräänkuuluttaa myös paksua lastua. Kokovaihtelua on pussissa paljon, mutta enemmistö kanttaa keskikokoiseen. Paisto ja siitä seuraava väritys on hieman epätasaista. Rapeus on 0–5-asteikolla jossain kolmosen ja nelosen välissä. Rasvaa on melko vähän, ja hieman kuivat lastut muuttuvat pureskellessa nopeasti jauhoisiksi. Kuivuus toki sopii hyvin yhteen oluen märkyyden kanssa.

Maku: Kunnon makupommi! Pussin kyljessä olevasta 1/3-chilimerkinnästä huolimatta poltetta on tujakasti. Chili ei silti ole överi, ja sitä tasapainottavat vieno makeus sekä limestä tuleva mehukkuus, joka tuo jollain tapaa mieleen Taffelin Dinerit. Intensiivinen maku katoaa suusta melko nopeasti, minkä jälkeen kielelle jäävät peruna ja kutkutteleva jälkipolte. Suolaa saisi kenties olla hivenen enemmän.

Kokonaisuus: Ymmärrän hyvin, miksi pussin kyljessä painotetaan sipsien sopivuutta oluen kanssa. Toimivat ne kyllä sellaisenaankin oivallisesti!

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä

Dippisuositus: Valkosipuli.

Pringles Limited Edition Focaccia Flavour

Makuja maailmalta, Poimutettu, Sileä, Sipsit

Sipsiblogin ystävä Hanna lahjoitti arvioitavaksi kerrassaan erikoisen löydön: leivänmakuisia Pringlesejä. En muista, että olisin aiemmin törmännyt aivan vastaavaan konseptiin, vaikka kaikenlaisia erikoisia makuyhdistelmiä ja sipsikonsepteja on vuosien varrella tullut vastaan.

Rakenne: En keksi enää tässä kohtaa Pringlesien koostumuksesta yhtään mitään uutta sanottavaa. Olennainen on jo todettu aiemmissa Pringles-arvioissani. Avainsanoja ovat aina ja ikuisesti tasalaatuisuus ja jauhoinen pseudorapeus.

Maku: Focaccia-Pringlesit ovat yllättävän maukkaita eikä ole täysi mahdottomuus, etteikö niiden maun saisi jopa veikattua oikein sokkotestissä. Mausteessa korostuvat etenkin rosmariini, oliivi ja sipuli – sekä suola, jota on aivan järkyttävän paljon. Jokseenkin pizzahtavassa kokonaisuudessa on myös harvinaisen vähän Pringlesien ominaismakua. Itse en Pringles-massan mausta niin välitä, eli tälle arvioijalle tämä on lieventävä asianhaara.

Kokonaisuus: Foccacia-variantti on Pringlesien joukossa maukkaimmasta päästä, mutta kärsii suolaisuudestaan. Miedommalla suolauksella käsissä olisi ainakin kolmosen sipsi.

Arvosana: 2,6 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ehkä jotain makeaa suolaisuuden tasapainoksi?

Tesco Finest Thai Inspired Sweet Chilli

Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Saakohan S-ryhmän liikkeistä vielä Tesco-tuotteita Brexitin jälkeen? Finest Mature Cheddar & Red Onion -ihanuuksia soisi saavan, Sea Salt & Cider Vinegar -hirvityksien suhteen ei ole niin väliksi. Kenties tämä käsillä oleva Thai-inspiroitunut Sweet Chilli kääntää Tesco-vaa’an lopullisesti koilliseen tai kaakkoon sipsiblogistin kirjoissa.

Rakenne: Koostumuksen suhteen pätevät samat ylisanat kuin Cheddar & Red Onion -sipsienkin kohdalla – paisto on kuulas, kaunis ja kuplainen. Öljyä on niukalti, muttei liian vähän. Ohuehkojen lastujen rapeus on upean rouskuvaa ja koko pienestä keskisuureen.

Maku: Tässä kohtaa yhden hengen raati vetäytyy pohtimaan pidemmäksi aikaa. Ensimmäisenä suussa räiskyy räikeä makeus, jota ryhtyy nakertamaan jostain omituisesta leivonnaisesta ja perjantain vastaisena yönä aasialaispikaruokalasta haetun aterian jäänteistä muistuttava maku. Suola ilmestyy vasta hetken napostelun jälkeen, ja ottaa melko rankasti yhteen makeuden kanssa. Taistelua ei lopulta voita oikein kumpikaan maku, ja tunne kielellä jää sekavaksi. Olen maistavinani häiveitä kookoksesta, sitruunaruohosta sekä grillaus- ja yleismausteesta. Tulisuutta ei ole nimeksikään.

Kokonaisuus: Lintu, kala vai vesinokkaeläin? En oikein osaa sanoa. Koostumuksensa puolesta upeat sipsit vetää lokaan täysin päämäärätön ja hapuileva maku. Tesco-ilmapuntarini näyttää loskakeliä. Olut saattaisi parantaa kokemusta.

Arvosana: 1,7 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Tesco Finest Mature Cheddar & Red Onion

Maalaisperunalastut, Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

And now for something completely British!

Lukija toivoi, minä toteutan. Muistelen näitä aiemminkin maistelleeni, mutta jostain syystä arvio jäi tuolloin kirjoittamatta – joskus on hyvä syödä sipsejä ilman sen kummempaa kriittistä arviointia.

Makupari cheddar ja punasipuli saattaa kuulostaa äkkiseltään tunkkaiselta kombolta, mutta englantilaisilla on hyvä syy sen rakastamiseen. Pussin takakansitekstin mukaan Devonissa työskentelevät Tescon asiantuntijat ovat uurastaneet pieteetillä paikallisten viljelijöiden kanssa saadakseen haltuunsa parhaat mahdolliset brittiläiset perunat, ja että perunoiden viipalointi, paisto ja maustaminen on tehty varoen, huolella, ja hellästi. Paistajillakin on kuulemma ollut alan erikoiskoulutus!

Tämän arvion myötä sipsiblogi siirtyy kuukauden mittaiselle kesälomalle ja palaa rapisemaan internet-kulhoihinne taas heinäkuussa. Ihanaa kesää!

Rakenne: Paisto on kuulas, kaunis ja kuplainen. Lastujen ulkoasu on öljyinen, mutta lopulta rasvan määrä ei kuitenkaan ole mitenkään yletön. Rapeus on osastoa äärimmäinen: teräviksi siruiksi halkeavat sipsit repivät kitalakea armotta ja ihanasti. Lastut ovat keskikokoisia ja runsaskuorisia. Huomionarvoista on, että yhteen tarttuneita sipsejä on pussissa erittäin paljon.

Maku: Ensimmäinen mieleen tuleva määre maulle on mehukas. Juuston lempeyttämä sipuli tunkee ensin suuhun vahvana. Cheddar ilmestyy tontille vasta jälkimaussa, jossa vieläkin hallitsevampina osasina ovat peruna ja öljy. Sipuli tasapainoilee tunkkaisuuden rajapyykillä, mutta pysyy niukasti raikkaan puolella.

Kokonaisuus: Todellinen herkuttelijan sipsi, jonka jokaista lastua pysähtyy makustelemaan. Ihanaa englantilaista mannaa.

Arvosana: 4,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Hankala pala! Taco? Tai Creamy Pepper?

Estrella Crispy Bacon & Sourcream

Makuja maailmalta, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Ruotsissa kaikki on paremmin, osa 2!

Pseudoterveellisten linssi- ja kikhernenaposteiden vastapainoksi on välillä hyvä hakea jotain aivan muuta. Kuten sipsitkin, paistettu pekoni on rapeiden asioiden aatelia. Ruotsissa on tehty täysin looginen päätelmä, että nämä kaksi herkkua saattaisivat hyvinkin mahtua samaan pussiin.

Rakenne: Bacon & Sourcreamit ovat perus-Estrellaa niin rapeutensa kuin poimujensakin osalta. Lastut ovat melko pieniä ja niiden reunoilla on kuorta runsaahkosti. Melko öljyisiä nämä ovat Estrelloiksi. Värin osalta on hankala sanoa, mikä osa on paistoa ja mikä maustetta. Siellä täällä esiintyviä mustia kohtia luulin ensin palaneiksi, mutta kyse taitaakin olla perunoiden rei’istä. Tässä yhteydessä tuli muuten ensimmäistä kertaa perehdyttyä erilaisiin perunoiden mahdollisiin vikoihin, ja täytyy todeta, että niitä riittää kyllä joka lähtöön!

Maku: Hieman savuisella geneerisellä lihaesanssilla ei ole sen enempää tekemistä pekonin kuin minkään muunkaan varsinaisen lihatyypin kanssa, mutta hyvää se on silti. Lihaesanssin ja hapankerman tasapaino vaihtelee villisti lastujen välillä. Vankasti perunan varaan rakentuva makukokonaisuus on reilusti plussan puolella kermaisuutensa ansiosta. Avainsanoja ovat pehmeys ja suolaisuus.

Kokonaisuus: Estrella Crispy Bacon & Sourcream ei kiilaa lihasipsien kärkijoukkoon, mutta lukeutuu ehdottomasti genren ylempään keskitasoon. Näitäkin toivoisin suomalaisiin sipsihyllyihin!

Arvosana: 3,6 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Holiday.

Estrella Superbågar Cheddar

Juustonaksun sukulaiset, Makuja maailmalta, Snacksit

Sipsiblogin juustonaksuviikot jatkuvat!

Ruotsissa kaikki tuntuu olevan aina paremmin (ottamatta millään muotoa kantaa länsinaapurin valitsemaan koronastrategiaan). Kun me suomalaiset saamme naama irvessä järsiä tuiki tavallisia juustonaksuja, ruotsalaiset herkuttelevat SUPERjuustonaksuilla luultavasti naureskellen epäonnellemme körötellessään Volvoillaan Ikeaan täydellisten lastensa kikattaessa takapenkillä. Voi kateutta!

Onneksi puolihämäävästi nimetty Urjalan Makeistukku tulee hätiin. Tilasin taannoin laatikollisen ruotsalaisia naposteita Makeistukun sanalla sanoen vaikuttavasta snacks-valikoimasta (tämä EI ole maksettu mainos) ja aion lähiviikkoina ruotia näitä herkkuja kaikkien uskollisten lukijoideni riemuksi.

Rakenne: Haikailen usein näissäkin kirjoituksissa Taffelin jumbojuustonaksujen alkuperäisen reseptiversion perään. Superbågar pääsee erittäin lähelle tätä juustonaksujen pinnaakkelia ollen tosin rahtusen ohuempi. Kokoa näillä kuitenkin piisaa. Naksujen rapeus hipoo täydellisyyttä – ei kova, muttei tussahtavakaan. Kuparinoranssia makujauhoa on pinnassa äärimmäisen paljon, enkä todellakaan suosittele nauttimaan näitä puolimakaavassa asennossa pukeutuneena valkoiseen paitaan, kuten itse saatoin mahdollisesti tehdä. Hampaankolot täyttyvät ihanasti.

Maku: Myös makurintamalla liikutaan vahvasti super-sektorilla. Cheddarin tunnistaa cheddariksi, ja sitä on paljon. Maku on lempeän tuhti, kermainen ja kantaa alusta loppuun. Maissimassa ei kokonaisuudessa maistu, eikä tarvikaan. Juustoisuus valtaa koko suun ja jää sinne asumaan vielä hyväksi toviksi napostelun jälkeenkin. Suolaa on paljon, mutta sekin tuntuu jotenkin luontevalta osalta kokonaisuutta.

Kokonaisuus: Pitkällisten testien jälkeen olen valmis julistamaan Superbågarit toiseksi parhaiksi koskaan maistamikseni juustonaksuiksi, ja harkitsen vakavasti muuttoa Ruotsiin, mikäli Estrella ei tuo näitä myös suomalaisiin sipsihyllyihin kuluvan kalenterivuoden aikana.

Arvosana: 4,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: ei.

Double Dutch Jalapeno Poppers

Juustonaksun sukulaiset, Makuja maailmalta, Snacksit

Double Dutchin habanero & sinihomejuusto -juustonaksut yllättivät erittäin positiivisesti osapuilleen vuosi takaperin. On siis korkea aika syventyä kanadalaisvalmistajan muuhun tuotantoon! Jalapeno poppersit (ei tekemistä pelkkien poppersien kanssa) ovat sinänsä jo oivallinen naposte, kuinkahan ne taipuvat juustonaksumuotoon?

Rakenne: Double Dutchin juustonaksu on sinällään esimerkillinen niin paksuudeltaan, sileältä muodoltaan kuin rapeudeltaankin. Hammas saa kerrankin riittävästi vastusta. Makujauhoa on pinnassa melko runsaasti ja väri on kuparisen oranssi. Suussa syntyvä mössö ei ole järin tahmaista. Muuten hyviä rakennepisteitä rokottaa kuivuus.

Maku: Makujauhon juustokomponentti on miellyttävä, mutta ”jalapeno” maistuu enemmän kehnolta maustekurkulta. Suola puuttuu lähes kokonaan, eikä tulisuus riitä peittämään avutonta makua. Huulien kihelmöinnistä huolimatta polte jää armotta puolitiehen. Kulhon puolivälissä kurkun alta alkaa maistua keskivertoa parempi maissimassa, mutta liian myöhään.

Kokonaisuus: Sinänsä kelpo konsepti on vesitetty unohtamalla suola ja väittämällä budjettitason suolakurkkua jalapenoksi. Sääli, sillä itse naksu on rakenteeltaan suorastaan oivallinen.

Arvosana: 1,4 pistettä viidestä.

Dippi: Jotain tulista!

Cheetos Cheese

Juustonaksun sukulaiset, Makuja maailmalta, Snacksit

Cheetos on samanlainen amerikkalaisen napostekaanonin kulmakivi kuin Doritos tai Funyuns, ja olisi varmasti ansainnut oman arvionsa jo ajat sitten. Tämä testipussi ei kuitenkaan saapunut Atlantin yli, vaan Pirkkalassa sijaitsevan monitavaratalon hyllyn kautta Puolasta, jossa Frito-Lay ilmeisesti valmistaa suurimman osan Euroopan markkinoille suunnatuista tuotteistaan.

Rakenne: Cheetokset (Cheetosit? Cheetot? Taivutusvaihtoehtoja otetaan vastaan!) ovat ohuempia kuin Taffelin juustonaksut, kenties samaa luokkaa Lidlin juustosuikeroiden kanssa. Maissimassa on ilmavaa höttöä, joka ei anna hampaille oikein minkäänlaista vastusta. Mähmäjauhoa on erittäin runsaasti, ja sormet ovat oransseina alta aikayksikön. Hampaankolot täyttyvät myös pian, mutta toisaalta kolontäyte liukenee syljen mukana melko nopeasti. Rasvaa on.

Maku: Cheetos-juuston olemusta on hankala pukea sanoiksi, mutta yritetään silti. Se on ihanan ällöttävä juuston (tai oikeastaan juustokkeen) maku, joka on kontekstissaan täydellinen. Maku on lämmin ja turvallinen, hieman terävämpi kuin vaikkapa Taffeleissa, muttei silti päällekäyvä. Suolaisuus on salakavalaa.

Kokonaisuus: Cheetokset ovat todella lähellä Lidlin juustonaksuja sillä erotuksella, että Lidlin vastaavat antavat vähän enemmän vastusta hampaille. Molemmat ovat helkkarin hyviä juustonaksuja.

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: ei.

Sipsimatkalla: Ihan Perunoina

Makuja maailmalta, Sipsit, Vieraskynä

Mikä upea päivä! Tänään minulla on ilo julkaista tämän blogin ensimmäinen vieraskynäkirjoitus, joka on hyvän ystäväni ja sipsiraadeista tutun Mari Uusivirran matkakertomus Perusta. Tästä lähtee:

Tässä tulee kiistaton yhteen elämänkokemukseen perustuva totuus: Peru on maailman paras matkakohde napostelijalle.

Perustelut ovat selkeät.

  • Perunoiden kotimaa. Suomen siemenperunakeskuksen mukaan villiperunaa ryhdyttiin käyttämään ravintona Titicacajärven ympäristössä jo (luultavasti) noin kymmenentuhatta vuotta sitten.
  • Pottujen ylistys. Vierailimme ravintolassa, joka tarjoili pelkästään perunoita erilaisilla täytteillä. Perunoita on perussiiklin lisäksi ties millaisia ja minkävärisiä lajikkeita. Yksi maan kansallisruoista on perunat kylmällä lihakastikkeella – niiden makuiset sipsit olivat omanlaisensa elämys.
  • Sipsit ovat kaikkialla. Lähes jokaisessa ravintolassa, jossa vierailimme, oli alkupalaksi jonkinlaisia sipsejä, usein käsintehtyjä. Kaduilla myytiin itse pakattuja sipsejä ja pienessäkin kaupassa valikoima oli puhutteleva.
  • Peruuttamattoman vaikutuksen napostelun maailmaan tehneiden inkojen viljelytaito ei suinkaan jäänyt pottuihin. Peru-naposteiden aateliin kuuluvat myös maissituotteet: muun muassa muhkeat, paahdetut muttei poksautetut siemenet ja ns. pop up -kärryistä myytävät tuoreet popparit.

Kun kaiken tämän yhdistää esimerkiksi qvinoa-oluseen (maistuu etäisesti toffeella), on elämä liki tulkoon saavuttanut täyttymyksensä.

Kiitos Mari!