Taffel Kartanon Hunaja & Rosmariini

Maalaisperunalastut, Maustettu, Sileä, Sipsit

Kartanon perunalastut eivät ole olleet allekirjoittaneen taloudessa hyvien kirjoissa taannoisen Valkosipuli & Kermaviili -huononnuksen jälkeen. Hunaja ja rosmariini on kuitenkin makuparina niin kiinnostava, että olen valmis antamaan Taffelille mahdollisuuden palauttaa kunniansa. Siispä asiaan!

Rakenne: Lastujen kalpeudesta huolimatta hunaja-rosmariinisten Kartanojen ensivaikutelma on harvinaisen rapea. Tuttuun tapaan kuorta on sipsien reunoilla rutkasti, enemmän kuin jopa keskiverrossa maalaisperunalastussa. Toisaalta Kartanot ovat myös moniin muihin maalaislastuihin verrattuina suhteellisen ohuita, joskin paistossa syntyneet runsaat kuplat kohottavat keskiarvoa. Testipussissa sipsikoko on keskimäärin pienestä keskisuureen. Öljyä on terveen reippaasti.

Maku: Ensin suuhun saapuu hunaja. Sen osa on pieni, mutta sitäkin merkittävämpi: se voitelee kielen oivallisesti perästä saapuvaa rosmariiniräjähdystä varten. Rosmariini on makuna niin vahva, että sen varovainenkin käyttö voi päätyä törkeään epätasapainoon. Taffel onnistuu kuitenkin suitsimaan yrttiä niin, ettei se pääse liiaksi niskan päälle. Parasta uutuus-Kartanoissa on hallittu ja kutkuttava liukuma makeasta suolaiseen. Jälkimaussa esiin nousevat peruna ja öljy.

Kokonaisuus: Harvinaisen tasapainoinen naposte! Kartanon Hunaja & Rosmariini onnistuu palauttamaan Taffelin maalaissipsien A-sarjaan.

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Pelkkä kermaviili.

Pringles Original

Sileä, Sipsit, Suolattu

Päivystävä snackspertti on jo sen verran varttunut, että muistaa hyvin, kun Pringlesit rantautuivat Suomeen vuonna 1999. Tennispallopurkissa asustavat sipsit olivat vuosituhannen vaihteen Oulussa jotain yhtä ufoa kuin Solero Shotsit, Matrix ja hiljattain käyttöön otettu euro.

Pringlesejä oli tasan kahta makua: punaista ja vihreää. Jompaakumpaa tuli hankittua lähi-Valintatalosta vähintään kerran viikossa koulun jälkeen ennen iltapäivän Tony Hawk’s Pro Skater -sessioita.

Sittemmin Pringles-makujen määrä marketeissa on moninkertaistunut, enkä muista ostaneeni punaista tuubia vuoden 2010 jälkeen. Ollaan siis jännän äärellä! Miten aika on kohdellut perus-Pringlesejä?

Rakenne: Pringlesien rakenne on kuin laboratoriossa kehitelty, ja niinhän se luultavasti itse asiassa onkin. Niitä leimaa tismalleen sama jauhoinen pseudorapeus kuin kaikkia muitakin saman tuotemerkin sipsejä. Rasvan määrä on optimoitu, ja sileästä massasta paistetut puristelastut katoavat kurkusta alas miellyttävän suoraviivaisesti. Kuten yleensä, myös tämän purkin pohjalla oli muutama lohjennutta yksilöä, mutta muutoin jokainen sipsi on kunnoltaan täydellinen.

Maku: Punaisen purkin asukit ilmentävät Pringlesin steriiliä ja ehtoollisleipämäistä perusmakua puhtaimmillaan. Maku muistuttaa etäisesti perunasta ja suolaa on lopulta paljon maltillisemmin, kuin muistelin. Rakenteen jauhoisuus tunkee myös makuun. Ennen kaikkea Pringlesit ilman lisämakuja ovat kuitenkin äärimmäisen mauttomia.

Kokonaisuus: Paljaimmillaan Pringles on kuin platoninen idea perunalastusta. Aika on kuitenkin riisunut punaisesta perusmausta kaiken sen eksotiikan, joka Pringlesejä aikoinaan ympäröi. Jäljelle jää vain purkillinen äärimmäisen mauttomia kloonilastuja, jotka kyllä paremman puutteessa menettelevät, mutta hyötyvät huomattavasti oikeastaan mistä tahansa dipistä.

Mitähän Ekomies muuten olisi mieltä tuotepakkauksesta, johon on käytetty niin metallia, muovia kuin kartonkiakin?

Arvosana: 1,9 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Mikä tahansa!

Taffel Classic Grills

Maustettu, Sileä, Sipsit

Sileät grillisipsit! Siinäpä asia, jota en osannut oikein edes kaivata, mutta nyt kun ne ovat taas täällä, olen jokseenkin iloinen. Perus-Grillsejä vaivaa suurten poimujen aiheuttama kovuus, jonka vuoksi sipsit repivät kitalakea armotta. Tämä yhdistettynä grillimausteen tunkkaiseen luonteeseen on omiaan luomaan jokseenkin puuduttavan napostelukokemuksen.

Grills Classic on ilmeisesti ainakin toistaiseksi Taffelin ja K-kauppojen välinen erikoishommeli, eli näitä ei kannata muista päivittäistavarakaupoista yrittääkään etsiä.

Rakenne: Hauras, sileä ja ohut lastu tuo monella tapaa mieleen Taffelin Ranchit. Väriä leimaa sama puna kuin grillisipsejä yleensä muutenkin. Lehteilevästi murenevat sipsit eivät ole ylettömän öljyisiä. Sipsit ovat sileitä kuin grillimaustetun vauvan pylly

Maku: Sileä muoto tekee Grills-elämyksestä huomattavasti pehmeämmän. Vaikka tuttu keskimausteinen ja miedon savuinen grillimauste ei tarjoa mitään uutta auringon alla, tuntuu se tässä kontekstissa omituisen raikkaalta ja antaa sijaa myös perunalle. Olen myös löytävinäni makukimarasta kenties tavallista enemmän tomaattia.

Kokonaisuus: Grills Classic on perusvarma suoritus Taffelilta, ja toivon, että nämä jäävät sipsihyllyihin pysyvästi. Taidan nimittäin tykätä näistä aika paljon enemmän kuin poimu-Grillseistä!

Arvosana: 3,7 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki.

Rainbow Maalaisperunalastut Merisuola

Maalaisperunalastut, Sileä, Sipsit, Suolattu

On jälleen aika täyttää lukijan toive! Tällä kertaa arvioitavasta naposteesta vinkkasi Jari.

Alkuvuodesta sukelsin Rainbow’n Mustapippuri & Ruohosipuli -maalaisperunapussiin ja totesin ne rapeudeltaan erinomaisiksi, mutta hävyttömän suolaisiksi (ja pippurisiksi). Nyt arviovuorossa on variantti, jonka maku on yksinomaan suola. Maustettu versio oli valmistettu Saksassa, käsillä oleva pussi puolestaan Belgiassa. Syytä siis epäillä, että Rainbow valmistuttaa maalaislastujaan eri tehtaissa. Miten lie suolaisuuden laita tällä kertaa?

Rakenne: Vaikka merisuolaiset Rainbow’t on valmistettu toisaalla kuin mustapippuroidut, molempia yhdistää sama lähes täydellinen lehteilevä rapeus. Yhtä lailla paisto on kullankeltainen eikä öljyssä ole säästelty. Öljy auttaa myös pehmentämään teräviksi siruiksi murskaantuvien lastujen kitalaelle tekemää tuhoa. Sipsit ovat melko ohuita ja niiden reunoilla on äärimmäisen vähän kuorta, mikä on maalaisperunalastuissa harvinaista.

Maku: Suolassa ei todella ole tälläkään kertaa säästelty. Syyssäässä rohtuneet huulet saavat kunnolla kyytiä ja vettä kuluu tuoppikaupalla, mutta silti käsi hamuaa koko ajan lisää rapeita ihanuuksia. Siellä täällä pilkahtelee perunan maku, mutta se jää auttamatta suolakiteiden jalkoihin. Maku on yksiulotteinen, mutta enempää ulottuvuuksia ei aina tarvitakaan.

Kokonaisuus: Yhden tempun poni on hyvä poni, jos sen osaama temppu on tarpeeksi upea. Jos pidät suolasta, pidät taatusti myös Rainbow’n Merisuola-maalaisperunalastuista.

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American.

Tesco Finest Thai Inspired Sweet Chilli

Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

Saakohan S-ryhmän liikkeistä vielä Tesco-tuotteita Brexitin jälkeen? Finest Mature Cheddar & Red Onion -ihanuuksia soisi saavan, Sea Salt & Cider Vinegar -hirvityksien suhteen ei ole niin väliksi. Kenties tämä käsillä oleva Thai-inspiroitunut Sweet Chilli kääntää Tesco-vaa’an lopullisesti koilliseen tai kaakkoon sipsiblogistin kirjoissa.

Rakenne: Koostumuksen suhteen pätevät samat ylisanat kuin Cheddar & Red Onion -sipsienkin kohdalla – paisto on kuulas, kaunis ja kuplainen. Öljyä on niukalti, muttei liian vähän. Ohuehkojen lastujen rapeus on upean rouskuvaa ja koko pienestä keskisuureen.

Maku: Tässä kohtaa yhden hengen raati vetäytyy pohtimaan pidemmäksi aikaa. Ensimmäisenä suussa räiskyy räikeä makeus, jota ryhtyy nakertamaan jostain omituisesta leivonnaisesta ja perjantain vastaisena yönä aasialaispikaruokalasta haetun aterian jäänteistä muistuttava maku. Suola ilmestyy vasta hetken napostelun jälkeen, ja ottaa melko rankasti yhteen makeuden kanssa. Taistelua ei lopulta voita oikein kumpikaan maku, ja tunne kielellä jää sekavaksi. Olen maistavinani häiveitä kookoksesta, sitruunaruohosta sekä grillaus- ja yleismausteesta. Tulisuutta ei ole nimeksikään.

Kokonaisuus: Lintu, kala vai vesinokkaeläin? En oikein osaa sanoa. Koostumuksensa puolesta upeat sipsit vetää lokaan täysin päämäärätön ja hapuileva maku. Tesco-ilmapuntarini näyttää loskakeliä. Olut saattaisi parantaa kokemusta.

Arvosana: 1,7 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Deliciest Iso Sipsi

Deliciest Iso Sipsi Cheese & Onion

Erikoisuudet, Poimutettu, Sipsit

”Vois syödä vaan yhden sipsin”, sanoi ei-kukaan ei-koskaan. Jos kuitenkin olisi pakko syödä vain yksi ainoa sipsi, sen olisi tietysti parasta olla mahdollisimman iso.

Tähän omituiseen markkinarakoon iskee kaikenlaisia ruoka-asioita puuhaava Deliciest, joka on hiljattain lanseerannut Isot Sipsit Suomen napostemarkkinoille. Deliciest taitaa kuitenkin tässä tapauksessa olla pelkästään tuotteen maahantuoja, sillä Isot Sipsit valmistetaan pakkausmerkinnän mukaan Virossa.

Rakenne: Iso Sipsi on omituinen ilmestys. Keksipakettityyppiseen pakkaukseen on aseteltu viitisentoista pitkää ja suorakaiteen mallista ”perunalastua”, joiden valmistustapa lienee lähellä Pringles-prosessia. Rypyläinen lastu on äärimmäisen ohut, mutta pysyy silti kasassa hämmästyttävän hyvin. Omituista on, että vohvelimaiset sipsit ovat päistään rasvaisia, keskeltä kuivia. Rapeus muistuttaa myös Pringlesistä ja on siruuntuvaa laatua.

Muoto on äärimmäisen epäkätevä ja sen tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Isojen Sipsien dippaaminen on kömpelön muodon vuoksi haastavaa, eikä tupladippaaminen ole ok varsinkaan seurassa.

Maku: Makua on paljon, mutta se ei ole hyvää. Tunkkainen sipuli ja juustoesanssi ovat vahvasti läsnä. Kanssamaistelija toteaa maun tuovan mieleen hien, enkä ole eri mieltä. Itse sipsi ei maistu oikeastaan miltään. Jälkimaussa on omituinen teollinen vivahde, joka viimeistään myrkyttää kokonaisuuden. Kaikkea tätä on yritetty peittää runsaalla suolalla siinä kuitenkaan onnistumatta.

Kokonaisuus: En osaa perustella Deliciestin Isojen Sipsien olemassaoloa. Muoto on harvinaisen epäkätevä ja maku suoraan sanottuna halpa. Pisteitä nostaa ainoastaan innovatiivisuus ja hetkellinen uutuudenviehätys.

Arvosana: 0,5 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Ei näitä voi dipata!

Estrella Hot Chili & Sourcream

Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Chilisipsit jakaantuvat kokemukseni mukaan useimmiten kahteen pääkategoriaan: hemmetinmoisiin pettymyksiin ja supertulisiin.

Matti- ja maijameikäläisten makuun tehdyt chilisipsit on lantrattu niin laimeiksi, että Turun tulinen sinappikin on niihin verrattuna miljoonan scovillen pommi. Tulisuuden harrastajille suunnatut lastut taas ovat, no, oikeasti miljoonan scovillen pommeja. ”Sopiva” tulisuus on tietysti täysin subjektiivinen käsite, mutta luulisi jonkinlaisen välimallin olevan saavutettavissa.

Ehkäpä Estrellan Hot Chili & Sourcream vastaa haasteeseen? Esittelytekstissä tulisuuden mainostetaan nimittäin olevan kolmiportaisella asteikolla juurikin tasoa 2, ”medium”.

Rakenne: Ensimmäisenä huomio kiinnittyy lastujen reiluun kokoon. Pussin kyljessä mainostetaan Estrellan hioneen reseptiikkaansa ja perunankäsittelyään ohuempaan ja rapeampaan suuntaan, ja tässä lienee jonkinlaista perää. Estreloille tyypilliset suuret poimut tuottavat rapeaa lohkeilevuutta ja pitkulaisia sipsisirpaleita. Paisto on jämäkkää keskitasoa ja pinnassa hohtaa grillisipseistä muistuttavan värinen mauste. Kuorta on lastuissa mukana reilusti aiempia Estrella-kokemuksia enemmän, tästäkin toki varoitetaan pussin takakannessa.

Maku: Tulisuus toden totta tuntuu kerrankin olevan allekirjoittaneelle sopivalla tasolla! Aluksi suuhun tunkevat kuitenkin peruna, tomaatti ja sipuli. Niitä seuraa takapotkulla tulisuus, joka jää väreilemään suuhun. Hapankerma kuitenkin taittaa tulisuutta sopivasti. Chili myös maistuu chililtä. Kun tulisuuteen rouskutellessa tottuu, makumaailma asettuu jonnekin barbequen lähinaapuriin.

Kokonaisuus: Todellisille chilihirmuille Hot Chili & Sourcream lienee lievä pettymys, Pentti Peruskuluttajalle mahdollisesti suunpolttaja. Tälle arvioitsijalle tulisuus on kuitenkin juuri sopivassa polttelun ja napostelun leikkauspisteessä. Hyvä sipsi!

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Tzatziki tai Holiday.

Taffel Crispy Gold Creme Fraiche & Onion

Maustettu, Sileä, Sipsit

”Hienostuneet perunalastut tarjoavat erottuvan vaihtoehdon herkuttelijalle, joka ei tyydy tavanomaiseen”, sanotaan Taffelin Crispy Gold -pussin takapuolella.

Kyseenalaistan välittömästi kuulumiseni kohderyhmään. Mielipiteeni hifi- ja artesaanisipseistä ovat olleet yleisellä tasolla (kenties turhankin) penseitä. Perunalastu on minulle ensisijaisesti massaruokakulttuurillinen tusinatuote, jonka kanssa ei pidä lähteä turhia hienostelemaan.

Toisaalta tämäntyylisiä lastuja maistellessani päädyn kuitenkin hämmentävän usein lopulta ylistämään juuri niitä piirteitä, jotka erottavat artesaaniastut bulkkisipseistä. En anna identiteettikriisini haitata menoa, vaan arvioin tämänkin pussillisen täysin avoimin ja mahdollisimman puolueettomin mielin!

Rakenne: Pussin kyljessä mainittu ”ennenkokematon rapeus” ei ole tuulesta temmattu mainoslause. Paksuhkojen lastujen kullankeltainen, paikoin tummaankin kanttaava paisto on todella erinomainen. Suussa käyvä rouske on melkoinen, mutta halkeilevuus on silti enemmän lehteilevää kuin koviksi siruiksi lohkeilevaa. Öljyn määrässä ei ole säästelty, mutta rasvaisuus ei silti ole ällöttävää. Artesaanilastuille tyypillisesti reunoilla häilyy perunankuorta. Lastut ovat pääosin melko pieniä.

Maku: Crispy Gold -lastujen maut ovat oivallisia, mutta tasapaino on rahtusen pielessä. Ensimmäisenä suuhun tunkee vahva sipuli, jonka perässä seuraa yllättävä makeus. Jopa sokeriselta tuntuvaa makeutta suitsii vahva suolaus, mutta sipulille ei löydy vastinparia. Ranskankerma ja itse peruna jäävät armotta sipulin jalkoihin.

Kokonaisuus: Epätasapainoisesta maustaan huolimatta Crispy Goldien rapeus on niin top 5 -osastoa, että kokonaisuus kallistuu ehdottomasti voittajan puolelle. Pitääkin tutustua saman sarjan merisuolattuun versioon, josko yksinkertaisempien makujen kanssa käsissä olisi todellinen kuninkuussarjan lastu.

Arvosana: 4,0 pistettä viidestä.

Dippisuositus: American.

Oikia Sähäkkä Sabina

Maustettu, Sileä, Sipsit

Jaahas! Sipsiblogin kuukauden mittaiseksi kaavailtu kesäloma venähtikin kahteen, mutta täällä sitä nyt taas ollaan! Pieni tauko teki hyvää: välillä on hyvä ahmia sipsejä ilman sen kriittisempää ajattelua ja keskittyä rouskuttelemaan vaikka geneerisiä suolattuja perunalastuja American-dipillä.

Oikian (os. Real Snacks) Fiini Lady Claire räjäytti salt & vinegar -pankin alkuvuodesta, ja oli tarkoitus jo pian sen jälkeen palata ruotimaan muita puljun uutuuksia. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan: persoonallisesti nimetyn katraan joukosta kotiin seurasi hieman aikuisviihdetähtöseltä tai maksetulta seuralaiselta kuulostava vegaaninen Sähäkkä Sabina.

Tulin muuten kesälomareissulla ajaneeksi Oikian tehtaan ohi, ja täytyy todeta, että kylläpä ovat upean paikan pytingille valinneet Pyhännänjärven kupeeseen!

Rakenne: Ensimmäinen Sabinassa huomion kiinnittävä ominaisuus on kelmeä väri: esimerkiksi sanapari ”kuutamolla paistettu” tulee mieleen. Hampaissa lastu on jokseenkin jauhoinen ja kuivakin, mutta onnistuu silti pinnistämään keskiasteen rapeuteen. Reunoilla häivähtelee kuorta ja lastut ovat kooltaan erittäin keskikokoisia.

Maku: Sabinan mehukas vihreä chili -mauste tuo jollain tapaa mieleen Holiday-dipin. Chilin tulisuusaste on osastoa mieto kutittelu, enkä luonnehtisi sitä niinkään poltteeksi. Kuten muissakin Oikian sipseissä, peruna on kokonaisuudessa rohkea ja maukas. Jauhoisuus ja platku paisto latistavat kuitenkin hyvän mausteen keskitason yksiulotteiseksi suoritukseksi.

Kokonaisuus: Sähäkkä Sabina on puolitien toteutuksensa vuoksi jokseenkin hukattu mahdollisuus, johon kyllästyy harmillisen nopeasti. Rohkeampi tulisuus ja paisto nostaisivat arvosanaa useilla kymmenyksillä.

Arvosana: 2,8 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Valkosipuli.

Tesco Finest Mature Cheddar & Red Onion

Maalaisperunalastut, Makuja maailmalta, Maustettu, Sileä, Sipsit

And now for something completely British!

Lukija toivoi, minä toteutan. Muistelen näitä aiemminkin maistelleeni, mutta jostain syystä arvio jäi tuolloin kirjoittamatta – joskus on hyvä syödä sipsejä ilman sen kummempaa kriittistä arviointia.

Makupari cheddar ja punasipuli saattaa kuulostaa äkkiseltään tunkkaiselta kombolta, mutta englantilaisilla on hyvä syy sen rakastamiseen. Pussin takakansitekstin mukaan Devonissa työskentelevät Tescon asiantuntijat ovat uurastaneet pieteetillä paikallisten viljelijöiden kanssa saadakseen haltuunsa parhaat mahdolliset brittiläiset perunat, ja että perunoiden viipalointi, paisto ja maustaminen on tehty varoen, huolella, ja hellästi. Paistajillakin on kuulemma ollut alan erikoiskoulutus!

Tämän arvion myötä sipsiblogi siirtyy kuukauden mittaiselle kesälomalle ja palaa rapisemaan internet-kulhoihinne taas heinäkuussa. Ihanaa kesää!

Rakenne: Paisto on kuulas, kaunis ja kuplainen. Lastujen ulkoasu on öljyinen, mutta lopulta rasvan määrä ei kuitenkaan ole mitenkään yletön. Rapeus on osastoa äärimmäinen: teräviksi siruiksi halkeavat sipsit repivät kitalakea armotta ja ihanasti. Lastut ovat keskikokoisia ja runsaskuorisia. Huomionarvoista on, että yhteen tarttuneita sipsejä on pussissa erittäin paljon.

Maku: Ensimmäinen mieleen tuleva määre maulle on mehukas. Juuston lempeyttämä sipuli tunkee ensin suuhun vahvana. Cheddar ilmestyy tontille vasta jälkimaussa, jossa vieläkin hallitsevampina osasina ovat peruna ja öljy. Sipuli tasapainoilee tunkkaisuuden rajapyykillä, mutta pysyy niukasti raikkaan puolella.

Kokonaisuus: Todellinen herkuttelijan sipsi, jonka jokaista lastua pysähtyy makustelemaan. Ihanaa englantilaista mannaa.

Arvosana: 4,1 pistettä viidestä.

Dippisuositus: Hankala pala! Taco? Tai Creamy Pepper?