Valio Kermaviilidippi American

Sipseissä tuntuu tapahtuvan vuosittain jonkinlaista kehitystä, useimmiten perusraaka-aineiden saralla: viime vuosina perunan rinnalle ovat nousseet esimerkiksi linssit ja kikherneet. Dippien genressä kehitystä tuntuu uusien makujen ohella tapahtuneen vähemmän. Paitsi nyt!

Valio on päättänyt laajentaa dippien paradigmaa lanseeraamalla valmiiksi sekoitetut kermaviilidipit. Makuja on ainakin tämän kirjoituksen syntyhetkellä vain kaksi, mutta ne ovat dippien peruskiviä: American ja Ranch. Konsepti on toki täysi no-brainer – kukapa ei olisi joskus tuskaillut dippijauheen sekoittamisen vaivaa, kun kova sipsinälkä pitäisi saada tyydytettyä välittömästi.

Sipsiblogin testipenkkiin kaksikosta valikoitui American ihan jo sen takia, että kyseessä on päivystävän snackspertin suosikkidippimaku ikinä. Testisipsinä on geneerinen suolattu perunalastu. Olethan muuten muistanut lukea suuren American-sipsiraativertailun?

Rakenne: Valion kermaviilidippi ei tunnu aivan yhtä paksulta kuin suurin osa jauhedipeistä, mutta se on silti paksumpaa kuin vaikkapa paljas kermaviili, johon on sekoitettu pelkkiä mausteita. Suutuntuma on silkkisen pehmeä ja klimpitön. Väri on yllättävän oranssi.

Maku: Esimerkiksi eniten kuluttamaani Taffelin Americaniin verrattuna Valio on huomattavan paljon makeampaa ja siitä puuttuu lähes täysin pippuri. Jälkimmäinen ei niin haittaa, mutta makeus alkaa purkin mittaan vähän tökkiä. Perusmaku on silti kunnossa, joskin se tuntuu miedommalta kuin valtaosassa jauhedipeistä. Tuote kaipaa siis lisää arominvahvennetta!

Kokonaisuus: Valion kermaviilidippi on kiistattoman kätevä keksintö, jonka makukin pääsee lopulta riittävän lähelle jauhedippien maailmaa. Valmisdippi on erityisen hyödyllinen esimerkiksi spontaaneissa piknik-olosuhteissa, joissa lusikkaa ei välttämättä ole tarttunut kotoa repun sivutaskuun.

Arvosana: 2,9 pistettä viidestä.

Sipsiraati: Sokkotestissä viisi American-dippiä

American, Dipit, Sipsiraati

American on dippien kiistaton klassikko. Se tuntuu olevan monelle sourcream & onion -sipsien kaltainen default-ratkaisu, johon tulee tartuttua, ellei ole aikaa tai mielenkiintoa pohtia sipsi- ja/tai dippivalintoja sen kummemmin. Tomaatin, sipulin ja pippurin sokerinen ja pehmeä yhdistelmä sopii useimpien sipsien kanssa eikä varasta show’ta monien vahvempien dippien tapaan.

American on myös valkosipulin, ranchin ja barbecuen ohella dippilaatu, josta löytyy markkinoilta eniten variantteja ja soveltuukin siksi erinomaisesti ensimmäisen dippiraatimme kohteeksi. Vertailuun löytyivät Taffelin, Estrellan, Pirkan, Rainbow’n sekä Lidlin Snack Dayn american-versiot.

Sipsiraati (eli tällä kertaa dippiraati) järjestettiin poikkeuksellisesti Oulussa. Raatilaisina debytoivat Suomen mukavin jazz-kitaristi Janne Mikkonen, muun muassa Turhuus-yhtyeestä tuttu Aleksi Huhta ja allekirjoittaneen vahvasti dippi- ja soosi-ihmiseksi identifioituva vaimo Satu, joka on aiemmin toiminut sipsiraatien fasilitaattorina.

”Aina on oltava dippiä, paitsi poimutettujen ja suolattujen perunalastujen kanssa riittää pelkkä cola (juotavaksi, ei dipattavaksi)”, Janne tuumii.

”Dippailen sipsejä silloin kun dippiä on saatavilla, mutta harvemmin tulee ostettua dippejä kotiin. Sipsit kuivina, ei märkinä”, Aleksi luonnehtii.

Dippejä testailtiin Estrellan Poimu-Chipseillä ja sileillä Taffel Chipseillä. Kaikki dipit sekoitettiin rasvapitoisuudeltaan 10-prosenttiseen laktoosittomaan kermaviiliin. Raadin arvioiden lisäksi mukana on maininta dippien sokeripitoisuudesta sekä vegaaneja ja allergikkoja kiinnostava tieto siitä, onko dipin valmistuksessa käytetty maitotuotteita.

Jokaisella neljällä raatilaisella oli annettavana maksimissaan 5,0 pistettä, eli maksimipistemäärä yhdelle dipille on 20,0. Dipit on listattu alla parhaimmasta huonoimpaan:

Pirkka Dipmix American, 15,4 pistettä

Raadin luonnehdinta: Tomaatti ja pippuri maussa vahvoina, mutta tasapaino erinomainen. Hapokkuutta sopivasti. Koukuttava, ei ketsuppinen.

Sokeria 49 g / 100 grammassa, ei sisällä hera- tai maitojauhetta.

Taffel Dippi American, 13,4 pistettä

Raadin luonnehdinta: Maussa korostuvat etenkin sipuli ja sokeri. Pehmeä ja kevyt, joskin pippuri tuntuu välillä hyökkäävältä.

Sokeria 52 g / 100 g, sisältää hera- ja kermajauhetta.

Estrella American Dipmix, 10,6 pistettä

Raadin luonnehdinta: Tasainen koostumus, maistuu hyvin voimakkaasti ketsupilta. Ei järin makea eikä pippurinen. Mausta tulee omituinen mielleyhtymä banaanijogurttiin.

Sokeria 50 g / 100 g, sisältää hera- ja kermajauhetta.

Snack Day American Dippi, 7,0 pistettä

Raadin luonnehdinta: Todella sipulinen, ei kovin makea. Ei myöskään kovin tomaattinen. Vähän tylsä, tuntuu, ettei makua juuri jää suuhun.

Sokeria 36 g / 100 g, sisältää maitojauhetta.

Rainbow American Dipmix, 2,4 pistettä

Raadin luonnehdinta: Tumma ja samea väri ei houkuttele. Tolkuton määrä pippuria, tulisuus tulee takapotkulla. Yritetäänkö pippurilla peittää jotain? Palaneen makuinen, kitkerä.

Sokeria 48 g / 100 g, ei sisällä hera- tai maitojauhetta.

Taffel KikX Onion Mix ja Taffel Ranch -dippi

Dipit, Maustettu, Ranch, Sileä, Sipsit

Viime aikoina on tullut arvioitua niin paljon linsseistä, muista palkokasveista ja maissimassasta valmistettuja naposteita, että olisi varmaan jo korkea aika palata perinteisempien perunalastujen ruotimisen pariin. Sitä ennen otan kuitenkin vielä suurennuslasin alle yhden ei-perunaisen uutuuden: Taffelin kikhernelastut eli KikXit.

Ihastuttavasti/raivostuttavasti 2000-luvun alkupään tuotenimikäytäntöjä mukaileva KikX pyrkii profiloitumaan pykälää terveellisemmäksi naposteltavaksi vähärasvaisuudellaan ja runsasproteiinisuudellaan.

Viime aikoina markkinoille on puskenut niin runsaasti laadukkaita terveellisyyteen pyrkiviä sipsejä ja sipsinsukuisia tuotteita, että aiempi skeptismini tätä lähtökohtaisesti epäpyhältä tuntuvaa liittoa on karisemaan päin. Miten KikXit suhteutuvat esimerkiksi linssisipseihin, banaanilastuihin tai kikhernesuikeroihin?

Rakenne: KikXien paksuudesta ja rapeudesta tulevat ensimmäisenä mieleen nachot. Lopulta ne ovat kuitenkin omassa genressään eivätkä sinänsä vertaudu esimerkiksi linssisipseihinkään. Rapeutta ja pureskeltavaa riittää todella paljon, ja kokemus on lastujen ilmavuudesta huolimatta yllättävän ruokaisa.

KikXit ovat sikäli harvinainen tapaus ettei niiden kanssa oikeastaan tule tarvetta ängetä useampaa kappaletta suuhun yhtä aikaa. Muoto on lusikkamainen, mikä on dippaamisen kannalta oivallinen asia. Teräviä reunoja ei synny pureskellessakaan, eli rapeus ei revi kitalakea rikki. Öljyä ei KikXeissä ole juurikaan, mutta pahvisuus niistä on silti kaukana.

Maku: Sipulin maku on KikXeissä pehmeä ja tasapainoinen. Maustetta ei ole pinnassa juurikaan, vaan se on leivottu mukaan hyvänmakuiseen taikinaan esimerkiksi Kickersin tapaan. Sormiin jää siis perin vähän nuoleskeltavaa.

Ranch-dipin kanssa kokemus siirtyy seuraavalle tasolle, ja harvoin on tullut vastaan sipsien ja dipin yhdistelmää, joka täydentäisi näin hyvin toisiaan. Ranchin vahva ja hedelmäinen maku (etenkin mahdollisimman rasvaiseen kermaviiliin sekoitettuna) jatkaa luontevasti siitä, mihin KikXien oma maku loppuu. Saavutus on merkittävä, sillä ranchia on usein äärimmäisen hankala yhdistää maustettuihin sipseihin. Testasin KikXejä myös valkosipulidipin kanssa, eikä tämäkään makupari huono ollut, mutta kokonaissipulisuus meni jo punaisen puolelle.

Kokonaisuus: Taffel KikX on nimestään huolimatta uusnaposte parhaasta päästä, ja se taistelee meikäläisen kirjoissa Estrellan linssisipsien kanssa palkokasvisipsien kuninkuudesta. Lisää makuvaihtoehtoja kiitos!

Arvosana ilman dippiä: 4,3 pistettä viidestä, dipin kanssa 4,5 pistettä viidestä

Real Snacks Flaming Kebab ja Taffel Broadway -dippi

Dipit, Maustettu, Poimutettu, Sipsit

Voisin ryhtyä täyspäiväiseksi kasvissyöjäksi ellei kebabia olisi olemassa. Ruokavalioni koostuu jo nykyisellään pääasiassa kasviksista, juureksista ja pavuista, joten loikka ei lopulta olisi valtava. Valitettavasti olen kuitenkin voimaton kebabin edessä.

Kebabeläimen jalasta vuollut lastut maistuvat taivaallisilta salaatin kanssa, pizzan päällä, ranskalaisten kaverina ja pitaleivän sisällä, kaikissa yhteyksissään mielellään majoneesin kera. Vegaaniset kebab-korvikkeet eli kebabikkeet maistuvat useimmiten täysin kelvollisilta, mutta eivät ainakaan toistaiseksi ole vielä yltäneet aidon asian tasolle kieltä kostuttavan rasvaisuuden ja suutuntuman osalta.

Pyhännältä käsin operoiva Real Snacks on jo aiemmin kehitellyt yhden 2010-luvun innovatiivisimmista sipsimauista: ketsupin, sinapin ja kurkkusalaatin makuiset Kaikilla mausteilla -perunalastut ovat palkinnon arvoinen keksintö, joka naittaa grillikioskikokemuksen saumattomasti rapeaan naposteluun. Voitte siis kuvitella riemuni, kun ruokakauppareissulla törmäsin tymäkkänä herkkuna mainostettuihin Flaming Kebab -sipseihin.

Suurin osa lihasipseistä maistuu lopulta lähinnä tunkkaiselta joulukinkulta, eivätkä ne herätä meikäläisessä järin suuria tunteita. Positiivisia poikkeuksiakin löytyy: hiljattain Espanjasta vastaanottamani Sabor a Jamón -sipsit olivat ensimmäiset lihasipsit, joita pystyn varauksetta suosittelemaan. Odotukseni kebabsipsejä kohtaan ovat siis ristiriitaiset.

Rakenne: Flaming Kebab -sipseissä on Real Snacksin tuotteille tunnusomaiset leveät ja syvät poimut. Rapeutta on melkoisesti, mutta paisto on valitettavasti epätasainen ja palaneita yksilöitä on pussissa harmillisen paljon. Pureskelutuntuma on silti pääasiassa erinomainen ja lastut ovat miellyttävän kookkaita, mikä on dippaamisen kannalta olennaista.

Maku ilman dippiä: Real Snacksin velhot ovat onnistuneet uuttamaan perunalastuihinsa todellista kebabin makua, ja vielä melko tujakastikin. Flaming Kebab ei muistuta juuri muista lihasipseistä, vaan on selvästi täysin omalla tasollaan. Suolaa on juuri sopivasti. Maustetta on lastuissa tasaisesti ja hennon savuisen kebabin seassa ui pieni bbq-vivahde ja terve perunan maku. Pidemmän päälle maun intensiteetti alkaa ehkä rahtusen puuduttaa, jolloin kuvaan astuu dippi.

Kokonaisuus dipin kanssa: Ehdin hetken pelätä, että Broadway-dippi on turhan terhakka makupari jo lähtökohtaisesti vahvasti maustetuille sipseille, mutta yhdistelmä toimii lopulta hämmästyttävän hyvin. Taffel Broadway -dippi ei ole liian sipulinen, ja onnistuu vahvasta maustaan olemaan yllättävän raikas. Kokonaisuutena Flaming Kebab ja Broadway ovat kuin hyvä kebabannos. Tulevaisuudessa Flaming Kebabeja voisi kokeilla dipata myös silkkaan maustamattomaan kermaviiliin.

Arvosana: Flaming Kebab sellaisenaan 4,0/5, Broadway-dipin kanssa 4,1/5.

Kohtaanto-ongelma

Dipit, Ilmiöt, Sipsit

Tarkoitus oli tällä viikolla käsitellä hiljattain lähipostiini saapunutta, venezuelalaisia ja espanjalaisia herkkuja sisältänyttä sipsilähetystä. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että nenästä tulevan rään määrä on suoraan kääntäen verrannollinen makuaistin toimivuuteen, eli olen suomeksi sanottuna ankarassa flunssassa enkä täten koe olevani kykenevä sipsien makutestaamiseen.

Käytän siis tämän sauman hyväksi ja käsittelen aihetta, joka ei vaadi sen kummempaa makustelua: dipin ja sipsien kohtaanto-ongelmaa.

Jaa siis mitä?

Nimittäin! Kun ostaa peruskoon 300–325 gramman megapussin sipsejä ja tekee dipin tyypilliseen 200 gramman kermaviilipikariin, törmää väistämättä maltillisestikin dipatessa siihen, että dippi lopahtaa kesken, kun sipsejä on jäljellä vielä 1/3 pussillista.

Käteen jää siis noin sata grammaa sipsejä, jotka eivät ainakaan parane avonaisessa pussissa ja tarvitsevat näin vielä kipeämmin dippiä kaverikseen. Ilmeinen ratkaisu on tietenkin ostaa megapussia kohden kaksi dippiä, mutta tällöin jääkaappiin jää osapuilleen puolikas dippi, jolla ei sitten taas tee sellaisenaan yhtikäs mitään.

Yhtälö täydelliseen sipsin ja dipin riittävyyteen on siis kaksi megapussia sipsejä ja kolme pikaria dippiä, mikä taas on jopa suurkuluttajan mielestä melkoisen kohtuuton määrä sipsiä ja dippiä yksin nautittavaksi. Seurassa tilanne on tietenkin toinen, mutta hiharavistuksena väitän, että sipsien kuluttajistossa yksinnauttijia on huomattava osuus.

Suurten sipsivalmistajien valikoimista löytyy toki muitakin pussikokoja, mutta 150 gramman pussista jää silti dippiä yli ja 250 gramman pussin kanssa saa taas dipata erittäin tarkkaan, että dippiä riittää viimeistäkin lastua myöten.

Ehdotankin kohtaanto-ongelman ratkaisuksi 300 gramman kermaviilien ja 1,5-kertaisten dippijauhepussien tuomista markkinoille. Kermaviiliä menisi kaupaksi enemmän ja parhaassa tapauksessa sipsifirmat voisivat päätyä jonkinlaiseen yhteistyökuvioon meijerien kanssa. Valio, Arla, Taffel ja Estrella: oletteko kuulolla?

Plus! Haluaisin kehottaa kaikkia sipsinmielisiä harkitsemaan lompakkojensa nyörien raottamista äärimmäisen tärkeältä vaikuttavaa Etu-Töölön sipsimuseo -hanketta varten.

Estrella-linssisipsit + Rainbow American -dippi

Estrella Kermaviili & Sipuli -linssisipsit ja Rainbow American -dippi

American, Dipit, Erikoisuudet, Sipsit, Snacksit

Taannoisessa Instagramin puolella toteuttamassani lukijakyselyssä kävi ilmi, että tämä julkaisu on viime aikoina tylysti laiminlyönyt dippejä. On siis hyvä hetki ottaa tähän väliin perinteinen yhdistelmäarvio: Estrellan Kermaviili ja Sipuli -linssisipsit ja Rainbow’n American-dippi.

Linssisipsit ovat vähän samanlainen vedenjakaja kuin Pringlesitkin. Ovatko ne lopulta sipsejä vai snackseja? Mikä on sipsin määritelmä? Sipsi toki mainitaan jo tuotteen nimessä, mutta silti kyseessä on massasta muotoon puristettu tuote, joka ei tällä kertaa edes sisällä perunaa.

Ja mikä muoto se onkaan! Linssisipsin muotokieli tuo mieleen suurinpiirteisellä kädellä piirretyn Batman-logon, nettikauppaostoslaatikoista tutut pehmustesuikerot, numero kolmosen ja ties mitä muuta. Ennen kaikkea muoto on kuitenkin täydellinen dippaamiseen: suuriin poimuihin saa kietaistua juuri niin paljon dippiä kuin ikinä vain mielii. Mutta millaisen parivaljakon se muodostaa Rainbow’n American-dipin kanssa?

Rakenne: Sellaisenaan Estrella Kermaviili & Sipuli (toim. huom. ei siis Sourcream & Onion) on äärimmäisen rapea. Rapeus säilyy pureskellessa todella pitkään, eli linssisipsi ei mössöydy suussa kovinkaan pian. Koostumus on hämmentävän perunaisa ja tiivis, ehkä hieman Pringlesiin päin kanttaava. Toiset tykkäävät, toiset eivät.

Maku: Sipulin ja kermaviilin tasapaino on kunnossa, joskin sipulijauhetta tuntuu olevan paikoin epätasaisesti. Mausteen yleisvaikutelma on miedohkon puoleinen, mikä ei ole huono asia, koska itse linssimassankin maku on miellyttävä.

Kokonaisuus: Kermaviili ja Sipuli -linssisipsit ovat erinomainen makupari American-dipin kanssa. Rainbow’n American on paksuhkoa ja maultaan jokseenkin raikas ja hedelmäinen. Sokeria on muihin Americaneihin verrattuna keskivertoa vähemmän. Miinusta tulee ainoastaan erittäin suurista mustapippurin palasista, jotka vesittävät kokonaisuutta kouluruokamaiseen suuntaan.

Arvosana ilman dippiä: 3,7 pistettä viidestä.
Arvosana dipin kanssa: 4,0 pistettä viidestä

Taffel Sips ja American-dippi

American, Dipit, Klassikot, Poimutettu, Sipsit, Suolattu

On perusteltua väittää, että elämme tällä hetkellä sipsien kulta-aikaa. Koskaan aiemmin perunasta jalostettujen naposteiden historiassa lähikauppojemme hyllyistä ei ole löytynyt vastaavanlaista snacksien runsaudensarvea, puhumattakaan lukemattomista dippivaihtoehdoista.

Tutut ja vakiintuneet luottomerkit Taffel ja Estrella ovat ajautuneet kuluttajan kannalta äärimmäiseen positiiviseen kierteeseen kilvoitellessaan markkinaherruudesta. Samalla niiden rinnalle on ilmaantunut liuta erilaisia artesaanituotteita, kansainvälisiä megabrändejä sekä tietysti omia sipsilaatujaan kotimaisten toimijoiden ohella jälleenmyyvä Lidl.

Kaiken tämän runsauden keskellä olisi helppo päihtyä sekopäisesti uutuuksista ja sukeltaa mitä mielikuvituksellisemmin maustettujen sipsien madonreikään mässäilemään. Tämä on vakaana aikeenani myöhemmässä vaiheessa, mutta ensin pitää määrittää perustaso ja palata intohimoni alkulähteelle.

Rakastuin sipseihin aikana, jolloin suolatun perunalastun vaihtoehtona olivat grillimauste tai sourcream & onion ja dippivaihtoehtoja olivat American, Barbeque ja Ranch. Jäätelötermein kuvattuina suolattu perunalastu on sipsimakujen vanilija, American-dippi taas klassinen sateenkaarivärjätty strösseli.

Ensimmäisenä tämän blogin arviovuorossa saa olla siis oikea klassikoiden klassikko: Taffel Sips ja American-dippi.

Rakenne: Vuosikymmeniä markkinoilla ollut Sips on klassikko syystä. Puraisutuntuma on äärimmäisen rapea ja öljyisyys melko niukkaa. Pureskellessa lastu muuttuu melko nopeasti mössöksi ilman merkittävämpää dippaamistakin. Poimut ovat melko syviä, mikä on arvostelijan mieleen. Sipsit ovat melko suuria ja ainakin arvostelupussissa säilyneet hyvin kokonaisina kuljetuksessa. Paisto on spektrin kalpeammassa päässä.

Maku: Sipsin maku on miedommasta päästä suolattujen perunalastujen joukossa. Suolaa jää kaipaamaan enemmän jälkimaun jäädessä perunaiseksi. Taffelin American-dipissä on vähemmän sokeria kuin monessa kilpailijassa, mikä on hyvästä. Pippuria taas on keskimääräistä enemmän, mikä käy runsaammin dipatessa jopa rahtusen häiritseväksi.

Kokonaisuus: Mainituista puutteista huolimatta suolatun perunalastun ja American-dipin liitto on vakiintunut standardiksi syystä. Epäilen Taffelin tuotekehitysosaston pohtineen tätä nimenomaista yhdistelmää, sillä mauttomampi perunalastu ja maukkaampi American täydentävät toisiaan oivallisesti. Voisin syödä tätä komboa ainakin kerran viikossa koko odotettavissa olevan elinikäni.

Arvosana: 3,8 pistettä viidestä.

Sipsikulho. — Taffel Sipsin parhaita ominaisuuksia on perunalastun suurehko koko.

Olen Arttu Rantakärkkä, päivystävä snacksperttinne. Historian Sipsien Rapinaa on rakkaudesta sipseihin syntynyt perjantaisin päivittyvä verkkojulkaisu, jossa esitetyt mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajan omia.

Tässä blogissa julkaistaan sipsi- ja dippiarvioita, yleistä snacks-filosofista (snilosofista?) pohdiskelua ja naposteiden lieveilmiöitä sivuavia artikkeleita.

Historian sipsien rapinaa

Blogi sipseistä, dipeistä ja niiden yhdistelmistä.

Dipit